Vieraiden posti: Mitä tarinoita Eurooppa kertoo?
Mitä tarinoita Eurooppa kertoo? Menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta muovaavien narratiivien virittäminen
Ana Vasconcelos Martins ja Sophie L. Vériter
Research Assistants, Europe’s Stories, Dahrendorf-ohjelma, Eurooppa-tutkimuskeskus, Oxfordin yliopisto
Narratiivit, jotka ovat epäselviä aivan kuin ne olisivat, ovat historian vahvoja voimia, jotka muovaavat tapahtumia yhtä paljon kuin tapahtumat. Nyt kun Euroopalla on edessään monia haasteita – taloudellisia, sosiaalisia, ympäristöön liittyviä, poliittisia, jopa eksistentiaalisia ja perustavaa laatua olevia – tarinoita, joista Eurooppa nyt kertoo, määrittävät, mitä siitä tulee kymmenen vuoden kuluttua ja sen jälkeen. Siksi on tärkeää ymmärtää tärkeimmät narratiivit, jotka tasoittavat Euroopan tulevaisuutta.
Toukokuussa 2019 pidetyssä kymmenennessä vuosikonferenssissaan Dahrendorfin vapauden tutkimusohjelma käynnisti virallisesti Euroopan Stories -hankkeen, jota rahoittavat Mercator-säätiö, ZEIT-säätiö ja Friedrich Naumann -säätiö. Hankkeen tavoitteena on kuvata tarinoita, joita Eurooppa tekee ja pitäisi kertoa, sekä sitä, mitä eurooppalaiset haluavat EU:n tekevän eteenpäin.
Euroopan tarinoiden johtaja professori Timothy Garton Ash totesi, että eurooppalaisia tarinoita on mahdollisesti yhtä paljon kuin eurooppalaisia. Riippumatta siitä, kuinka monta ainutlaatuista hetkeä kunkin yksilön narratiiviin muovaa, on kuitenkin menneitä hetkiä, ne herättävät huolta ja toiveita Euroopan tulevaisuudesta, jotka ovat monialaisia eri puolilta Eurooppaa kotoisin olevien eurooppalaisten kokemusten kanssa.
Tutkimus ja tapahtumat
Ryhmämme, johon kuuluu yli 20 tutkijaa eri puolilta Eurooppaa, on yrittänyt havainnollistaa Euroopan tarinoita muodostavia hetkiä ja tavoitteita yhdistämällä seuraavat tutkimusmenetelmät:
- Eri sukupolvista, paikoista ja sosiaalisista taustoista tulevien henkilöiden sekä eri alojen asiantuntijoiden laadulliset haastattelut ja itsehaastattelut;
- Mielipidekyselyt EU:n poliittisista prioriteeteista yhdessä Bertelsmann - säätiön eupinions-hankkeen kanssa
- Toissijainen tutkimus: tiedot, jotka on kerätty muista normatiivisista, kuvailevista ja analyyttisistä hankkeista sekä interaktiivisista aloitteista, kuten verkkosivustoista, podcasteista ja Euroopan tarinoiden aiheisiin liittyvistä liikkeistä.
Jo kymmenennen vuosipäivän Dahrendorf-konferenssissa, jonka aikana hankkeen tutkimuspainotteesta keskusteltiin eri alojen kuin politiikan ja teatterin asiantuntijoiden keskuudessa, tiimimme on myös järjestänyt konferenssin ”89-vuotiaiden” (suunnilleen vuosina 1980–2000 syntyneiden) kanssa yhteistyössä Berliinissä toimivan Mercator-säätiön kanssa, jossa teetimme keskustelukyselyjä Euroopan tarinoiden keskeisistä kysymyksistä. Järjestimme Saksassa myös kaksi työpajaa lukiolaisten kanssa, joissa keskusteltiin sukupolvien asenteista Euroopan tulevaisuuteen. Näistä tapahtumista saatiin näkemyksiä ja palautetta, joka osoittautui ratkaisevan tärkeäksi meneillään olevan tutkimuksen suunnittelun kannalta.
Keskeiset alustavat havainnot
Haastateltavat vastaavat kuuteen kysymykseen siitä, mitä hetkiä he pitävät merkittävimpinä kokemuksessaan Euroopasta. Näistä 117 ensimmäisestä haastattelusta, jotka kaikki ovat nähtävissä Euroopan Stories -sivustolla, voidaan todeta, että henkilökohtaiset kokemukset, kuten opiskelu ja matkustaminen ulkomailla, ovat yleensä muovaavampia kuin tietyt historialliset tapahtumat. Vastaavasti vapaa liikkuvuus on tärkein yksittäinen asia, jonka suurin osa haastatelluista sanoo, että Eurooppa on tehnyt heille henkilökohtaisesti. Useimmat haastatellut Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muissa Euroopan maissa pitävät brexitiä Euroopan historian pahimpana hetkenä. Monet, erityisesti itäeurooppalaiset, pitävät vuoden 2004 itäistä laajentumista parhaana eurooppalaisena hetkenään.
Ilmastonmuutoksen torjunta on suosituin vastaus haastattelujen viimeiseen kysymykseen siitä, mitä asiaa vastaajat toivoisivat EU:n saavuttaneen vuoteen 2030 mennessä. Tämä havainto vaikutti osittain kysymyksiin, joita olemme esittäneet eurooppalaisille ensimmäisessä erityisessä mielipidekyselyssä, joka koski EU:n poliittisia prioriteetteja. Ilmastonmuutospolitiikan lisäksi kysyimme ihmisten mielipiteitä työpaikoista ja sosiaaliturvasta. Kyselyssä, johon osallistui yli 12,000 16–69-vuotiasta vastaajaa kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tilintarkastustuomioistuimen raportoiduista merkittävimmistä havainnoista kaksi oli a) ”71 prosenttia eurooppalaisista kannattaa yleistä perustuloa”; ja b) ”53 prosenttia nuorista eurooppalaisista katsoo, että autoritaarisilla hallinnoilla on paremmat valmiudet selviytyä ilmastokriisistä”. Kyselyn toteuttivat kumppanitmme 5.–25. maaliskuuta 2020, mikä todennäköisesti heijasteli pandemian vaikutusta vastaajien huolenaiheisiin.