Tietoja meistä

Tehtävänkuvaus

Keräämme, tutkimme ja esittelemme erilaisia muistoja, kokemuksia ja tulkintoja Euroopan historiasta. Samalla syvennämme tietoa ja laajennamme näkökulmia. Kannustamme kriittiseen ajatteluun ja empatiaan, jotka ovat tarpeen, jotta historialliset tapahtumat voisi nähdä erilaisista näkökulmista. Olemme tieteellisesti riippumattomia ja autamme rakentamaan vahvemmin tietoon perustuvaa yhteiskuntaa, jossa ollaan tietoisia Euroopan historian vaikutuksista nykypäivään ja jota vahvistaa yhteisen tulevaisuuden edellyttämä keskinäinen ymmärrys.

Käännöskeskuksen historia

Euroopan parlamentin silloinen puhemies Hans-Gert Pöttering ehdotti Euroopan historian taloa alun perin vuonna 2007. Hankkeen perustelut olivat selkeät: 1900-luvun tragedioita kokeneiden ja Euroopan unionia rakentavien ihmisten sukupolvi katosi. Euroopan yhdentymisen saavutuksia kyseenalaistettiin yhä enemmän, eikä Euroopan yhdentymisen historiaa ollut vielä selitetty missään museossa.

Museon oli siis määrä olla paikka, jossa ”Eurooppa-idea” voisi kasvaa, ja sen oli tarkoitus lisätä ymmärrystä Euroopan historiasta sen monimutkaisuuden osalta, kannustaa ajatustenvaihtoon ja kyseenalaistaa olettamuksia. Näyttelyt kuvastaisivat Euroopan yhdentymisen yhteisiä arvoja: ihmisarvo, vapaus, demokratia ja oikeusvaltio. Toisin sanoen se osoittaisi, mitä eurooppalaiset voivat saavuttaa, kun he tekevät yhteistyötä ja selviytyvät yhteiskunnallisista, taloudellisista ja poliittisista mullistuksista tiellä kohti rauhanomaista rinnakkaiseloa.

Tämän toteuttamiseksi vuonna 2011 perustettiin monialainen kuraattorien, kouluttajien ja museologien ryhmä sekä kaksi neuvoa-antavaa elintä, akateeminen toimikunta ja johtokunta, jotka saivat rahoitusta Euroopan parlamentilta ja Euroopan komissiolta. Tiimin ajatuksena oli esitellä Euroopan tapahtumia yleiseurooppalaisen linssin avulla ja tarkastella maanosaa mieluummin kuin kansallisten historian kokonaisuutta. Sisältö valittiin vain sellaisten prosessien perusteella, jotka olivat alun perin eurooppalaisia, levisivät useisiin Euroopan maihin ja ovat edelleen ajankohtaisia. Tiimin oli tärkeää muodostaa puolueeton ja akateemisesti riippumaton näkemys Euroopan historiasta käyttäen erilaisia lähteitä, mielipiteitä ja narratiiveja ja varmistaa, että museota voidaan kokea 24 eurooppalaisella kielellä – ei pieni hyppeä! Valittu paikka oli entinen lasten hammasklinikka Brysselissä, Belgiassa, ja sen rahoitti ensin Kodak-kameran keksijä ja filantrooppi George Eastman.

Pysyvä näyttely alkoi maanosan alkuperästä ja muodostumisesta, siirryttiin 1800-luvun poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin, maailmansotiin ja sitten viime vuosisadan jälleenrakentamiseen ja yhdentymiseen. Ajatus ”muistista” kulkee näyttelyn läpi: mitkä historialliset kokemukset sitovat eri kansakuntia Euroopan historiassa? Pitäisikö ihmisten muistaa traagisia tapahtumia toiston välttämiseksi vai onko heidän pakko unohtaa, jotta he voivat elää? Ajatuksena oli, että yhteiset historialliset tapahtumat ovat usein johtaneet erilaisiin kokemuksiin ja erilaisiin tapoihin muistaa sama historiallinen prosessi.

Pysyvä näyttely toi elämään yli 1500 esinettä, asiakirjaa ja audiovisuaalista materiaalia yli 300 museosta ja kokoelmista eri puolilta Eurooppaa ja muualta maailmasta. Jokainen näistä esineistä on osa Euroopan historiaa, ja se on osa yhteistä muistiamme ja symboli monien eurooppalaisten kompromisseista. Näiden esineiden ja niiden tausta-aineistojen avulla voimme pohtia, keitä olemme tänään.

Rakennus

Euroopan historian talo sijaitsee Eastman-rakennuksessa, Park Leopold -rakennuksessa, Brysselin Eurooppa-korttelin ytimessä. 25-aluepuisto avattiin yleisölle vuonna 1880 entisen kuninkaallisen eläintarhan vuoksi.

Varat Eastman-rakennusta varten lahjoitti vuonna 1931 Kodak-kameran keksijänä tunnettu amerikkalainen liikemies ja hyväntekijä George Eastman, joka halusi perustaa rakennukseen vähävaraisten lasten hammasklinikan. Rakennustöitä tehtiin vuosina 1934–1935 sveitsiläisen arkkitehdin Michel Polakin johdolla. Euroopan parlamentti hankki rakennuksen vuonna 2008 pitkäaikaisella 99 vuoden vuokrasopimuksella.

Eastman-rakennuksen odotushuone suunniteltiin hammasklinikan nuorta asiakaskuntaa ajatellen. Se koristeltiin värikkäillä seinämaalauksilla, joiden aiheina oli kohtauksia ranskalaisen kirjailijan Jean de La Fontainen eläinsaduista. Maalaukset kunnostettiin lähes uudelleen peruskorjausprosessin aikana, ja ne ovat nähtävillä kaikkien vierailijoiden nähtävillä.

Hallinnointi

Hanketta valvoo johtokunta, ja neuvonantajana toimii tieteellinen toimikunta. Museota johtaa museonjohtaja Constanze Itzel.

Johtokunta: Valvoo museoon liittyviä perusasioita ja tekee niitä koskevia päätöksiä. Sen puheenjohtajana toimii Euroopan parlamentin entinen puhemies Hans-Gert Pöttering.

Tieteellinen toimikunta: Sen puheenjohtajana toimii historioitsija professori Oliver Rathkolb, joka koostuu yliopistojen professoreista ja kansainvälisesti tunnettujen museoiden asiantuntijoista. Se neuvoo Euroopan historian talon akateemista projektiryhmää kaikissa historiallisissa ja museologisissa kysymyksissä.