Elämä Ruinien jälkeen: Otteita vuonna 1945 syntyneestä Euroopasta

Toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotisjuhlan yhteydessä Euroopan historian talo järjesti suoran keskustelun ”Vuoden 1945 Eurooppa(t)” ja jossa pohdittiin sodan välittömiä ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Kutsuimme neljä puhujaa eri puolilta Eurooppaa pohtimaan Euroopan poliittista toimintaympäristöä sodan jälkeen sekä eri yhteiskuntien pelkoja ja toiveita. Keskustelun edetessä katsojia eri puolilta maailmaa kannustettiin esittämään kysymyksensä panelisteille, jotka muun muassa käynnistivät kiehtovia keskusteluja sukupuolesta ja kylmästä sodasta toisen maailmansodan yhteydessä.

Euroopan sodan päättymisen vuosipäivä on monimutkainen asia. Tilaisuus yhdistää teoriassa meitä eurooppalaisina, mutta se jakaa meidät myös siksi, että meillä on erilaisia tapoja ja päivämääriä, joita juhlistamme tätä tapahtumaa kansallisella tasolla. Victory Day -päivän erityiset muistotavat kävivät ilmi erityisesti Moskovan kansallisen tutkimusyliopiston taloustieteen korkeakoulun professori Olga Malinovan selittämästä keskustelusta, jonka mukaan 9. toukokuuta ei ollut pitkäksi aikaa Neuvostoliiton kansallinen vapaapäivä, koska traumasta johtuva voiton muisto oli vaikeaa ja halutonta. Näin ollen Neuvostoliiton kansalaiset muistelivat Victory Day -päivää yksityisesti. Koska taisteluja käytiin edelleen Sloveniassa 15. toukokuuta asti, myös Sloveniassa vietetään Victory-päivää eri tavoin.

Eurooppa raunioina

Kun toinen maailmansota päättyi, Eurooppa oli raunioilla. Kokonaisia kaupunkeja oli rakennettava uudelleen, samoin kuin yhteiskunnan infrastruktuuria. Sodan aiheuttama emotionaalinen trauma ei ehkä näy yhtä selvästi nykyaikaiselle yleisölle. Perheet siirtyivät kotiseudultaan ja erotettiin toisistaan, mikä jätti ihmisiä nälkään, ja asunnottomuus oli yleistä kaikkialla Euroopassa. Keskustelun aikana Wuppertalin yliopiston professori Tatjana Tönsmeyer kiinnitti huomiota siihen, että näissä olosuhteissa ihmiset ovat emotionaalisesti ristiriitaisia koko ammatin ajan. Sodan päätyttyä ihmiset eri puolilla Eurooppaa kokivat onnellisuuden ja iloisia tunteita, mutta samaan aikaan syntyi traumojen, moraalisen paniikin ja jopa koston tunteita. Näiden tunteiden monimutkaisuus vaikeutti emotionaalista toipumista ja paranemista jälkimainingeissa.

Mielenkiintoista on, että tämä emotionaalinen ordealisuus johti myös eräisiin vahvoihin siteisiin eri puolilla Eurooppaa. Professori Pieter Lagrou, Université Libre de Bruxelles, totesi yleisesti, että yksi sodan seurauksista oli kotiseudultaan siirtymään joutuneiden pakolaisten vahvat ja yhteiset siteet. Pakolaiset kaikkialta Euroopasta kokivat yhtäkkiä tiiviin yhteyden toisiinsa. Yhteys, jota he eivät olisi tienneet, jos se ei olisi ollut heidän yhteisten kokemustensa ja traumojensa ansiota.

Naisten rooli

Kysyttäessä naisten roolista sodan aikana professori Tatjana Tönsmeyer huomautti, että sodan aikana miehillä oli hyvin selvä poissaolo paikallistasolla. Olipa kyse sitten miehistä, jotka oli valmistettu armeijalle tai vangittu ulkomailla, miehet olivat enemmän tai vähemmän poissa siviiliyhteiskunnista eri puolilla Eurooppaa. Näin ollen naiset ottivat hoitaakseen perinteisesti miesten tekemän työn, kuten ruumiillisen työn. Keskustelua on jatkettava siitä, onko sota tosiasiallisesti tuonut naisille todellista ilmentymää.

Kaikkien kansalaisten sotaponnisteluista odotettiin vahvasti, että yhteiskunnan olisi oltava oikeudenmukaisempi, mikä lisäisi tukea siirtymiselle kohti yhteisötaloutta. Monissa maissa päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että vain vahva valtio voisi johtaa kriisiä ja Euroopan jälleenrakentamista. Poliittisen kentän molemmin puolin hallitukset kannattivat yleensä vahvempaa valtiota. Vuosia kestäneen niukkuuden ja säätelyn jälkeen sosiaaliohjelmat ovat lisääntyneet, kun maat kamppailivat saamaan takaisin pohjansa ja huolehtimaan kansalaisistaan. Näin luotiin perusta tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle Euroopassa.

Covid-19-pandemia toisen maailmansodan yhteydessä

Kun keskustelupaneelilta kysyttiin sodanjälkeisten vuosien ja Euroopan nykytilanteen yhtäläisyyksistä covid-19-pandemian aikana, paneeli totesi, että yksi samankaltaisuuksista on luottamus vahvaan valtioon. Säännöt ja määräykset hyväksytään, kun Euroopan hallitukset käsittelevät meneillään olevaa pandemiaa, mutta kun tilanne alkaa olla hallinnassa, huolet henkilökohtaisen vapauden rajoituksista ovat kasvamassa. Koska Eurooppa avaa hitaasti paitsi yhteiskuntiaan ja rajojaan, strategioiden ja suunnittelun merkitys korostuu jälleen sodan jälkeisinä vuosina.

Kun keskustelun osanottajat pitivät loppupuheenvuoronsa, professori Pieter Lagrou totesi, että vuodesta 1945 lähtien ihmiset ovat odottaneet samaa suurta repeämishetkeä, joka antaisi maailmalle mahdollisuuden aloittaa toimintansa uudelleen. Nykyinen pandemia voi jossain määrin tarjota mahdollisuuden uuteen vuoropuheluun eurooppalaisten yhteiskuntien ja valtion välillä, ja sillä voi olla yhtä pitkäkestoinen vaikutus historiaan kuin toisella maailmansodalla.