Euroopan hahmottuminen

Euroopan kartoitus

Mistä Eurooppa alkaa ja mihin se päättyy? Eurooppaa on muinaisista ajoista alkaen pidetty omana kokonaisuutena, jota kulttuuri ja historia ovat muokanneet. Maantieteellisesti Eurooppa ja Aasia ovat kuitenkin samaa mannerta.

Kiinnostuksella karttoihin ja karttojen laatimiseen on Euroopassa pitkä ja monipolvinen historia, joka ulottuu aina antiikin Kreikkaan ja Roomaan. Löytöretket Amerikkaan 1400-luvulla muuttivat eurooppalaisten käsitystä maailmasta sellaisena kuin he olivat oppineet sen tuntemaan ja myös sitä, miten he itse näkivät itsensä.

Virtuaalikierros

Muuttuva EurooppaLink is external

Antiikin maantieteilijöiden kartoista voi saada kuvan siitä, millainen heidän tuntemansa maailma oli. Yksi näistä maantieteilijöistä oli Klaudios Ptolemaios (n. 90 – n. 170 jälkeen ajanlaskun alun). Kartoissa on kuvattu vain osia Euroopasta, Aasiasta ja Pohjois-Afrikasta. Ptolemaios käytti eri paikkojen sijainnin määrityksessä koordinaattijärjestelmää. Eurooppalainen kartografia perustui hänen karttoihinsa aina 1400-luvulle ja sen jälkeenkin.

Ptolemaioksen teokseen ”Geographia” perustuva maailmankartta
Italia, n. 1454
Ioannis Rhosos
Kuvitettu käsikirjoitus
Jäljennös
Biblioteca Nazionale Marciana, Venetsia, Italia

Světová mapa v geografické poloze Ptolemy Ilustrovaný rukopis 1454

Keskiaikaisissa kartoissa kristillinen sanoma ja symboliikka menivät usein maantieteellisen tarkkuuden edelle. Renessanssiaikana Euroopan manner kuvattiin kartoissa Neitsyt Mariana. Näin tuotiin esille Euroopan kristillinen identiteetti.

Eurooppa Neitsyt Mariana
Basel, Sveitsi, (1588) 1628
Sebastian Münsterin (1488–1552) teoksesta Cosmographia
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Encyclopedia with image of Europe as woman

Maailmankuvamme määräytyy yleensä sen mukaan, missä me elämme. Tämä näkyy selvästi Euroopan ulkopuolella laadituissa maailmankartoissa: maanosamme näyttää niissä oudon kaukaiselta ja pieneltä.

Maailmankartta
Kiina, 2012
SinoMaps Press
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Myytti Europasta

Europa oli kreikkalaisessa mytologiassa Foinikian eli nykyisen Libanonin prinsessa. Europan kauneus lumosi Zeus-jumalan, joka ilmestyi hänelle valkoisen härän muodossa ja vei hänet mukanaan Kreetan saarelle.

Antiikin ajoista aina nykypäivään saakka Euroopan nimi on yhdistetty tähän myyttiin, joka esiintyy taiteessa, kirjallisuudessa, uskonnossa ja politiikassa. Myytti ja siihen liittyvä kuvasto ovat aina saaneet uuden tulkinnan kunkin ajan näkökulmasta.

Antiikin Kreikan ja Rooman keramiikassa, seinämaalauksissa ja mosaiikeissa Europa kuvattiin usein ratsastamassa Zeuksen selässä. Kreikkalaisten ruukkujen mukana myytti levisi muuallekin.

Europa härän selässä
Temppelistä Y, Selinunte
Sisilia, n. 580–560 eaa.
Jäljennös metoopista
Museo Archeologico Regionale Antonio Salinas, Palermo, Italia

Europan myytin avulla on usein otettu kantaa eurooppalaiseen politiikkaan. Tätä symboliikkaa on käytetty esiteltäessä 1900-luvun alun Paneurooppa-liikkeen ajatuksia ja käsiteltäessä tuhoisien sotien kauhuja ja väkivaltaa.

”Barbaropa”
Saksa, 1947
Heinz Trökes (1913–1997)
Öljy kankaalle
Euroopan historian talo,
Bryssel, Belgia

Myytin uusimmissa tulkinnoissa Europa nähdään Euroopan yhdentymisen vertauskuvana. Europa on päässyt vesileimaksi seteliin, ja sen avulla on havainnollistettu poliittisia ongelmia, kuten eurokriisiä.

Euroopan keski-iän kriisi”
The Economist, Lontoo, Iso-Britannia, 31.5.1997
Satoshi Kambayashi
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Eurooppalainen perintö

Mikä sitoo Eurooppaa yhteen? Mitä voidaan pitää eurooppalaisena perintönä?

Eurooppa on enemmän kuin kaikkien sen maiden historian summa. Mutta onko se sivilisaatio ja kulttuuri, jolla on omat historian saatossa kehittyneet perinteensä ja arvonsa?

On tiettyjä jo alkujaan eurooppalaisia peruselementtejä, jotka ovat levinneet koko mantereelle. Voidaanko niitä pitää eurooppalaisen kulttuurin tunnusmerkkeinä? Jos voidaan, mitkä osat Euroopan perinnöstä haluamme säilyttää, mitä haluamme muuttaa ja mitä meidän ei pitäisi hyväksyä?

Kristinusko levittäytyi synnyinsijoiltaan Lähi-idästä yli koko Euroopan, ulotti vaikutuksensa laajalle ja siitä tuli ”länsimaista” sivistystä määrittävä piirre. Nykypäivän eurooppalaiset arvot, perinteet ja kulttuurit kuvastavat yhä maanosan kristittyä perintöä.

Paavia esittävä puuveistos
St. Martinuskerk Utrecht, Hollanti, 1400-luvun loppu
Tammi
Museum Catharijneconvent, Utrecht, Hollanti

Carved figure of Pope St. Martin’s Church Utrecht

Valistuksen aika 1700-luvulla oli taitekohta Euroopan kulttuurisessa ja poliittisessa kehityksessä. Valistus korosti järjen ja rationaalisen ajattelun merkitystä ja johti suuriin mullistuksiin tieteessä, filosofiassa, yhteiskunnassa ja politiikassa.

Diderot´n ja d´Alambertin ensyklopedia
Pariisi, Ranska
1751–1772
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Inside front cover Diderot’s d’Alambert’s Encyclopaedia 18 century

Demokratia on hallitusmuoto, jossa kansalaisilla on itsemääräämisoikeus ja poliittiset päätökset tehdään kansan enemmistöllä. Euroopan demokratioissa kaikki täysi-ikäiset kansalaiset saivat äänioikeuden vasta 1900-luvulla.

Äänestyslippuna käytetty ruukun palanen, jolla äänestettiin Themistokleen karkottamisen puolesta
Ateena, Kreikka
400-luku eaa.
Savi
Μουσείο Αρχαίας Αγοράς / Antiikin Agoran museo, Ateena, Kreikka

Muisti

Jos pidämme menneisyyden mielessämme, auttaako se meitä olemaan toistamatta aiempia virheitä? Muistamista pidetään keskeisen tärkeänä. Se on oppimisen ja itsetuntemuksen perusta sekä yksittäisille ihmisille että ihmisryhmille.

Muistaminen on kuitenkin monimutkainen prosessi. Se on valikoivaa ja liittyy erottamattomasti unohtamiseen. Muistomme ovat olennainen osa historiaa ja vaikuttavat syvästi nykyhetkeemme ja tulevaisuuteemme. Se miten muistamme tietyn historian tapahtuman, muuttuu jatkuvasti.

Muistaminen on subjektiivista, ja olosuhteet vaikuttavat siihen paljon. Natsien miehittämässä Amsterdamissa piileskelleen nuoren juutalaistytön Anne Frankin päiväkirja on tullut tunnetuksi koko maailmassa. Tällaiset omakohtaiset kertomukset tekevät historiasta henkilökohtaista ja voivat kertoa menneestä enemmän kuin analyyttinen historiankirjoitus.

Anne Frankin päiväkirja ”Het Achterhuis” (suom. Nuoren tytön päiväkirja)
Anne Frank (1929–1945)
Amsterdam, Hollanti, 1947
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Inside front cover diary image Anne Frank

Muistaminen kytkeytyy historialliseen yhteyteen. Joskus se yllyttää kostoon ja joskus johdattaa sovinnontekoon. Tähän kuvaan on ikuistettu merkittävä hetki ensimmäisen maailmansodan muistotilaisuudessa, johon François Mitterrand ja Helmut Kohl osallistuivat. Se symboloi Ranskan ja Saksan välisen pitkän vihanpidon loppua.

Verdunin taistelun yhteinen muistotilaisuus
Verdun, Ranska, 22.9.1984
Valokuva
Axel Springer Syndication, Berliini, Saksa

Black white photograph leaders holding hands

Muistoja voi manipuloida niin että asioita häivytetään ja vaimennetaan. Totalitaarisissa järjestelmissä on ollut tapana pyyhkiä tiettyjä henkilöitä historiasta. Kun Lev Trotski ja Lev Kamenev joutuivat Josif Stalinin epäsuosioon vuoden 1929 jälkeen, heidät poistettiin tästä kuuluisasta valokuvasta, jossa Lenin pitää puhetta.

Trotski ja Kamenev Leninin rinnalla / Kuvan sensuroitu versio, josta heidät on poistettu
Moskova, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, 5.5.1920 / vuoden 1929 jälkeen
Valokuva / Kuvamanipulaatio
Getty Images, Amsterdam, Hollanti

Black white photograph Lenin passionate speech to crowd