Pandemia kuvina eri puolilla Eurooppaa
Euroopan historian talo käynnisti vuoden 2020 alussa hankkeen, jossa kerätään näyttöä elämästä Euroopassa covid-19-pandemian aikana keskittyen solidaarisuuteen, toivoun ja yhteisöjen rakentamiseen liittyviin ilmiöihin. Alla olevissa kuvagallerioissa esitellään kuvattuja ja kokoelmaamme lahjoitettuja esineitä.
Osa näistä oli esillä museon Fables-salissa kesä-joulukuussa 2020.
Sateenkaaribanderollit ”Kyllä kaikki järjestyy”
Italiassa ihmiset alkoivat tehdä sateenkaaribanderolleja, joihin oli kirjoitettu tämä optimistinen viesti: Andrà tutto bene ( jokainen on alkajainen). He ripustivat niitä ikkunoihin ja parvekkeille ja rohkaisivat näin kaikkia ajattelemaan positiivisesti vaikean tilanteen keskellä. Nämä kuvastavat kantonilaista ilmaisua ”jiayou”, joka tarkoittaa, että ”ei luovuta”, mikä voisi näkyä Kiinassa, jossa pandemia puhkesi ensimmäistä kertaa.
Sateenkaaribanderollit levisivät ympäri Eurooppaa, ja niissä olevasta tekstistä tuli yksi tunnetuimmista koronaviruspandemiaan yhdistetyistä sanonnoista.
Banner ”Andrà tutto bene” (Kaikki tulee olemaan alki), jonka on tehnyt perhe Ebolissa Etelä-Italiassa 11. maaliskuuta 2020
Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Smarandan (9-vuotias) valmistama ja katuikkunassa Bournemouthissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 3. huhtikuuta 2020 nähty sateenkaaripalkki ”näytän todellisen värisi” sateenkaarin kautta © Ana-Maria Rampelt
Lahjoitetaan Euroopan historian taloon Brysselissä.
”Tout ira bien” -banneri (Kaikki on alkajainen), joka ripustettiin Schaerbeek-koulun nro 16 seinien varrelle, Bryssel, Belgia, maalis-toukokuu 2020
Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Pohjois-yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus keräsi rahoitusta Baia Maressa Romaniassa sijaitsevan kreivikunnan sairaalan auttamiseksi. Vapaaehtoiset ovat keränneet rahaa 310 hengityssuojaimen, jotka on koristeltu tarralla, ja kahden hengityskoneen valmistukseen.
Suojamaskit, joissa tarra ”Totul va fi bine” (Kaikki tulee alkamaan), Baia Mare, Romania, maaliskuu 2020 © Pohjois-yliopiston tutkimus- ja koulutuskeskus, Baia Mare, Romania
Unkarilais-italialainen perhe esittelee sateenkaarin Brysselissä, helmi-kesäkuu 2020
Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Pandemian pystyttämät rajat
Liikkumisvapaus kärsi kovan iskun koronasulun aikana. Unohdetut rajat pystytettiin uudelleen, ja monet eurooppalaiset joutuivat eroon läheisistään. Rajakaupunkien asukkaat reagoivat tähän liikkumisvapauden rajoittamiseen luovasti esittämällä taideteoksia ja järjestämällä hiljaisia mielenilmauksia sitä vastaan.
Maaliskuun 2020 puolivälissä vallitsi metalliaita, joka erotti Saksan Konstanzin kaupungin ja Sveitsin Kreuzlingenin kaupungin omistaman järven avoimen tilan. Pian alkoi ilmaantua hiljaisia mielenosoituksia rajan sulkemista vastaan. Järjestäjät kehottivat kaikkia, joihin kohdistui vaikutuksia tai jotka halusivat osallistua solidaarisuuteen, pohtimaan jotakin, jota he voisivat tuoda aitoon: valokuvan, kirjeen, lukon tai jotakin muuta luovaa. Ihmisiä pyydettiin tuomaan vain esineitä, joilla oli myönteinen sanoma. Ei siis mitään provosoivaa tai mitään roskaa.
Tässä videossa Gruia Bădescu, Konstanzin yliopiston tutkija, kertoo uuden rajan kanssa asuvan kaupungin uudesta todellisuudesta.
Puolan rajalla sijaitseva ”Stýská se mi po tobě Čechu” (Tšekki)
Puolan rajalla sijaitseva ”Stýská se mi po tobě Čechu” (Tšekki), maaliskuu 2020 © Stefan Manka, Cieszyn, Puola
Puolan ja Tšekin rajalla tapahtui 20. maaliskuuta 2020 jotakin yllättävää. Kulkua Cieszynin ja Český Těšínin kaupunkien välillä alettiin rajoittaa rajatarkastuksin, vaikka niihin tavallisesti pääsi vapaasti Olza-joen ylittäviä siltoja pitkin. Ryhmä puolalaisia ja tšekkejä reagoi tähän ripustamalla joen molemmin puolin banderolleja, joissa luki, että heillä on ikävä toisiaan.
Tšekkiläisen rajan ”I ja za tobą Polaku” (otan teille myös puolalaisia) ja ”Chybíte nám Poláci!” -julistit, maaliskuu 2020 © Stefan Manka, Cieszyn, Puola
Perusoikeudet koronasulun aikana
Euroopan laajuiset sulkutoimet tarkoittivat joskus perusoikeuksien rajoittamista. Ihmiset keksivät kuitenkin tapoja saada äänensä kuuluviin.
Puolassa oli huhtikuussa 2020 äänestämässä laki, joka tekee aborteista ja seksuaalikasvatuksesta laittomia. Nyt ei kuitenkaan voitu napata naisten oikeuksien puolustamisen symboliksi Puolassa muodostuneita mustia sateenvarjoja käteen ja lähteä ulos osoittamaan mieltä. Sen sijaan ihmiset kokoontuivat sateenvarjot mukanaan kauppajonoon, sillä kauppa oli ainoa julkinen paikka, johon saattoi kokoontua enemmän ihmisiä yhtä aikaa. Toiset mielenosoittajat taas asettivat mustia sateenvarjoja ja julisteita esille parvekkeilleen ja ikkunoihinsa. Lopulta äänestystä abortin kieltävästä laista lykättiin.
Sateenvarjo, jota käytetään protestoimaan abortinvastaisesta laista äänestämistä vastaan, Szczecin, Puola, huhtikuu
2020, Euroopan historian talo, Bryssel.
Kolhiintunut kattila, jolla vastustettiin sulkutoimia Madridissa, Espanjassa, toukokuu 2020
Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Luovia selviytymiskeinoja
Taide auttoi monia selviytymään sulkutoimista. Lapset ja aikuiset ilmaisivat erilaisia tunteita piirrosten, runojen tai musiikin avulla. He dokumentoivat arkeaan osana koulutyöhön ja opintoihin liittyviä tehtäviä. Taiteella osoitettiin myös tukea ystäville tai perheenjäsenille.
Piirros ”Brief graphic recovery of terms of frequent use during the Sars-Cov-2-epidemia”, Carmela del Casar Ximénez, maalis-toukokuu 2020, Madrid, Espanja.
Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
”Yksi covid-19-taudin yleisimmistä vaikutuksista on hengenahdistus ja hengitysvaikeudet, mutta tämä sairaus aiheutti tukehtumista monilla muilla elämänaloilla... Monissa Euroopan maissa tuhansien kansalaisten tukehtuneita perustuslaillisia ihmisoikeuksia tukahdutettiin koronakriisin aikana.
’Hand Mask’, Anna Vasof, Wien, Itävalta, maaliskuu 2020. Hankittu vuonna 2020. EU, Euroopan parlamentti, Euroopan historian talo, Bryssel © Anna Vasof
”Koronavirus, koronavirus, olemme desinfioineet käsiemme,
ja kaikki alkoivat Kiinan mailla.
Koronavirus, koronavirus, rukoilee Jumalaa koko maailma,
Kaikki me pysytään visusti kotona.
Koronavirus, koronavirus, lääkärit työssä
Raatavat yössä,
Auttamassa meitä!
Koronavirus, koronavirus, kaikki käsiemme pesevät
. Pyhyin pahoinpitelemme.”
Viruksen yläreunan latvus on peräisin italiankielisen ”coronan” käännöksestä, mikä tarkoittaa ”kruunua”.
Runo ”Koronavirus”, jonka on kirjoittanut 10-vuotias Davide Italiasta, maaliskuu 2020 © Davide Argiolas, Italia
Lontoossa asuva sveitsiläinen nainen Sara Roloff jakoi tarinansa covid-19-taistelusta päiväkirjan muodossa. Leon (9) ja Felix (6), jotka ovat Soran belgialaisen ystävän poikaa, tekivät tämän kuvan kannustaakseen häntä jatkamaan taisteluja. Tästä kuvasta ja Saran tarinasta tuli väline, jonka avulla virusta voidaan selittää lapsille ja muille ihmisille, jotka halusivat auttaa samassa taistelussa käyvää ja lievittää heidän ahdistustaan.
Piirustus ”Sara combat Corona Virus”, Leon (9) ja Felix (6), Bryssel-Lontoo, huhtikuu 2020. Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Terveydenhuoltohenkilöstö: uudet sankarit
Aivan covid-19-pandemian alusta alkaen terveydenhuollon työntekijät ovat olleet etulinjassa. Niin sairaaloissa kuin hoiva-alalla yleensä monet työntekijät ovat joutuneet maksamaan työstään hengellään. Usein näin on käynyt siksi, että suojavarusteet eivät ole olleet riittäviä. Sairaanhoitajat ja lääkärit on kuvattu näiden vaikeiden aikojen todellisina supersankareina.
Romaniassa eräs viestintätoimisto keksi esittää heidät pyhimyksinä ja jumalina uskonnollisen kuvaston tapaan (saaden joidenkin uskonnollisten johtajien vihat päälleen).
”Kiitos, lääkärit!” -juliste katsottiin loukkaavaksi ja poistettiin ulkonäyttelystä huhtikuussa 2020, Bukarest, Romania © Wanda Hutira, McCann Bukarest
Nähtiinpä terveydenhuollon työntekijät sankareina tai pyhimyksinä, heihin kohdistuu myös pelkoa ja epäluuloa. Tiedotusvälineet ovat useissa Euroopan maissa kertoneet esimerkiksi tapauksista, joissa ihmiset ovat koronatartunnan pelossa alkaneet syrjiä ja jopa hylkiä naapureinaan asuvia terveydenhuollon työntekijöitä. Onneksi samaan aikaan on saatu näiden tapausten vastapainoksi usein myös tuen ja myötätunnon ilmauksia.
Anonyymi viesti Camille Ruizin sairaanhoitajan auton tuulilasille Valencessa Ranskassa maaliskuun 2020 lopussa. Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Nähtiinpä terveydenhuollon työntekijät sankareina tai pyhimyksinä, heihin kohdistuu myös pelkoa ja epäluuloa. Tiedotusvälineet ovat useissa Euroopan maissa kertoneet esimerkiksi tapauksista, joissa ihmiset ovat koronatartunnan pelossa alkaneet syrjiä ja jopa hylkiä naapureinaan asuvia terveydenhuollon työntekijöitä. Onneksi samaan aikaan on saatu näiden tapausten vastapainoksi usein myös tuen ja myötätunnon ilmauksia.
Solidarity message in response to it, Valence, Ranska, maaliskuun 2020 lopussa. Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Vaikka terveydenhuollon työntekijöiltä on kuultu pääasiassa kiitosta heitä eri tavoin tukeneille ihmisille, he ovat myös eri puolilla Eurooppaa osoittaneet laajasti mieltään sen vuoksi, ettei heitä ole suojattu riittävästi ja he ovat siksi joutuneet äärimmäisen alttiiksi virustartunnalle.
”Mihin olemme tyytyväisiä? Terveydelle, elämälle. Tulevaisuudessa meidän on tuettava yhteisiä resursseja ilman kapitalismia.” Tuki ja protest banner, Forest (Bryssel), huhtikuu 2020. Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Käytännön solidaarisuutta
Covid-19-kriisin puhkeaminen tulee muistamaan, kun suojamateriaalia on saatavilla vain vähän sekä suurelle yleisölle että lääkintäalan työntekijöille. Kasvosuojien, suojapukujen ja muiden suojavarusteiden vähyys johti vakaviin ongelmiin monissa Euroopan maissa. Eri puolilla Eurooppaa nämä hätätilanteet innoittivat kansalaisia ryhtymään toimiin ja antamaan apua vapaaehtoiselta pohjalta, jotta he voisivat tarjota ratkaisuja mahdollisimman nopeasti.
Kun lääkintätarvikkeita on niukasti, suojalaitteista ihmishenkiä pelastaviin hengityskoneisiin, 3D-tulostimien omistajat ryhtyvät tuottamaan nopeampia ja halvempia versioita, jotka auttoivat pelastamaan ihmishenkiä. Tutustu eläviin esimerkkeihin solidaarisuudesta, yhteisöllisyydestä ja luovuudesta pandemian keskellä.
Solidaarisuutta käytännössä
Bulgarialainen design studio Love 2 Design liittyi aloitteeseen#ЗАДОБРОТО ́ (#THEGOOD). Siinä monet innokkaat 3D-tulostinten omistajat tuottivat kasvosuojaimia etulinjassa oleville terveydenhuollon työntekijöille.
3D-painettu kasvosuojus, Love 2 Design Company, Shumen, Bulgaria, maalis-huhtikuu 2020. Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Vapaaehtoisten tuottamat suojapukut, Madrid, Espanja, maalis-toukokuu 2020 © Susana Molinero, Madrid. Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Terveydenhuollon työntekijöillä ja muilla työntekijöillä, kuten hoitolaitoksissa työskentelevillä, oli pulaa suojakaavuista. Ompelutaitoiset ihmiset tarjoutuivat auttamaan ja onnistuivat usein valmistamaan valtavia määriä suojavaatteita.
Madridissa ryhmä vapaaehtoisia järjestäytyi ja ryhtyi ompelemaan suojakaapuja. Heidän apunaan oli monia ihmisiä, usein vanhuksia, joilla oli kotonaan ompelukone. He koordinoivat sydänlogolla varustettujen kaapujen valmistusta ja jakoivat kaapuja sairaaloihin, poliisiasemille, paloasemille ja julkishallinnon työntekijöille.
Vapaaehtoisten tuottamat suojapukut, Madrid, Espanja, maalis-toukokuu 2020 © Susana Molinero, Madrid. Lahjoitettu Euroopan historian talolle Brysselissä.
Kasvosuojuksia ei ollut saatavilla riittävästi kaikkialla, vaikka niitä tarvittiin sairaaloissa covid-19-potilaiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Monissa Euroopan maissa monet ihmiset ryhtyivät oma-aloitteisesti ja solidaarisuuden hengessä valmistamaan itsetehtyjä kangasmaskeja omaan käyttöönsä ja muille jaettaviksi, vaikka tieteellinen näyttö niiden hyödyistä onkin ollut ristiriitaista. Nokkelat ompelijat kehittivät kasvomaskeihin erillisiä suodattimia parantaakseen niiden käytettävyyttä.
Kotitekoisia maskeja jaetaan apua tarvitseville Tšekissä maaliskuussa 2020 © Martina Lepší, Vojtanov, Tšekki. Lahjoitetaan Euroopan historian taloon Brysselissä.
Äänimaisemia pandemian ajalta
Miltä Eurooppa kuulosti koronaviruspandemian aikana? Mikä yhdistää ihmisten kokemuksia koronasulusta eri puolilla Eurooppaa? Mara Maracinescu on koonnut tähän ääniteokseensa 21 tallennetta 17:stä Euroopan maasta maaliskuusta toukokuuhun 2020 kestäneen ensimmäisen koronasulun ajalta.
Hänen tutkimustyönsä ja sen pohjalta syntyneen ääniteoksen tarkoituksena oli ennen kaikkea tarkastella koronasulun vaikutusta äänimaisemiin Euroopassa: uusia tapoja ja kokoontumisen muotoja sekä niiden synnyttämiä ääniä, muutoksia ympäröivässä äänimaisemassa liikenteen hiljennyttyä tai viranomaisten yhä kuuluvampaa ääntä arjessa tiedotusten kaikuessa kovaäänisistä.
Äänimaisemia pandemian ajalta
Tilasi ja hankki vuonna 2020 EU:n, Euroopan historian talon Mara Mărăcinesculta. Koronaviruspandemian aikaisia ääniä eri puolilta Eurooppaa