Julisteet – myynninedistäminen, propaganda
ja protestit 30.4.2022–13.11.2022
Kuvitettu juliste syntyi Euroopassa 1800-luvun lopulla. Se kuvastaa yhä kaupallisempaa maailmaa, jossa poliittiset ideologiat ovat keskenään ristiriitaisia. Juliste on lyhytikäinen hetken tuote, mutta julisteissa on paljon toistuvia elementtejä, jotka ovat iskostuneet kulttuurimuistiin ja vaikuttavat nykypäivänäkin. Euroopan historian talon omasta kokoelmasta valikoidut julisteet tuovat silmiemme eteen maailmansotien ja kylmän sodan aikaisen propagandan. Ne näyttävät, miten kulttuurivaihto ja matkailu nousivat suureen suosioon. Ne kertovat toisen maailmansodan jälkeen syntyneistä moniäänisistä yhteiskunnallisista liikkeistä sekä Euroopan monenlaisista jakolinjoista ja toisaalta yhtenäisyydestä. Ne puhuvat omaa kieltään siitä, miten julkinen tila on kehittynyt ja muuttunut Euroopan kaupungeissa.
Julkinen avajaistilaisuus 30. huhtikuuta 2022 – Ota meidät museoon rikkaan toimintaohjelman puolesta: taiteilijan, kirjailijan ja pilapiirtäjän Dan Perjovschin piirustusesitys. Kyseessä on luova työpaja, jossa vierailijat voivat suunnitella oman julisteensa aiheesta, jota he pitävät tärkeänä Euroopassa, ja opastettuja kierroksia vaihtuvan näyttelyn gallerioissa.
Osallistuminen työpajaan: ”Seinät puhuvat... mitä sinulla on sanottavaa?” esittelee alakoululaisille Euroopan historian käännekohtia. Koululaiset pohtivat myös, voiko kuvaan luottaa, ja saavat eväitä vanhojen kuvien analysoimiseen. Yläkoululaiset tutustuvat Euroopan historiaan tutkimalla julisteita, joissa ovat esillä ihmisoikeudet, muuttoliike, EU-vaalit, konfliktit tai vaikkapa kulttuuri- ja urheilutapahtumat. Oppilaita pyydetään matkustamaan, jotta he voivat luoda omia julisteita aiheesta, jonka he pitävät tärkeänä julkisuuden kannalta, ja esitellä keskustelun tulokset ryhmän muille opiskelijoille. (EN, FR, NL)
Näyttelyn sisältö
Julisteen tarina kuvaa julisteiden roolia eurooppalaisessa julkisessa elämässä. Se haastaa vierailijat pohtimaan, miten monin tavoin Eurooppa voidaan mieltää niin maantieteellisesti kuin käsitteenä.
Esitelmä näyttelyn sisäänkäyntialueesta. ©-Studio Harm Rensink
Turvallisuus- ja yhtenäisyysosiossa jäljitetään julisteiden roolia Euroopan historiaa ensimmäisen maailmansodan jälkeen muovaaneiden ideologisten kohtaamisten ja vastakkainasettelujen agentteina ja todistajina. Osaston nimi viittaa vastakkainasetteluihin ja jännitteisiin 1900-luvun aatteellisten ja aseellisten yhteenottojen taustalla, mutta kertoo toisaalta myös halusta tehdä yhteistyötä ja edistyä rauhanomaisesti ja yhteisvoimin.
Kooste Turmoil-osiosta ja yhtenäisyydestä. ©-Studio Harm Rensink
Seuraavassa osiossa ” Edellytykset ja yhteydet ” tarkastellaan rajojen kaksoisluonnetta ja sitä, että ne voivat olla sekä fyysisiä että käsitteellisiä, rakennettuja tai fyysisiä esteitä. Eurooppa on yhteinen nimittäjä tämänhetkisissä keskusteluissa, joissa väännetään peistä yhtäältä muuttoliikkeestä ja ihmisoikeuksista ja toisaalta kansallisesta itsemääräämisoikeudesta ja protektionismista. Eurooppa nähdään sekä ihmisoikeuksien turvasatamana että julmana linnakkeena. Kulttuuritapahtumat, urheilu sekä festivaalit ja muut tapahtumat pyrkivät peilaamaan ihanneyhteiskuntaa ja auttavat määrittämään, mitä eurooppalaisuus merkitsee yhteiskunnassa, kulttuurissa, taloudessa ja ihmisten elämässä.
Porrastus esteistä ja yhteyksistä. ©-Studio Harm Rensink
Aktivismia ja protesteja tarkastelee julisteita oivallisena keinona kapinoida ja esittää poliittisia vaatimuksia sekä arvokkaina todisteina ihmisoikeuksien puolesta käydystä kamppailusta. Sodanjälkeisen Euroopan yhteiskuntien rinnakkaiset mutta toisistaan etääntyvät poliittiset vaatimukset, intressit ja käsitykset oikeudenmukaisuudesta juontuvat nyky-yhteiskuntien moniarvoisuudesta ja polarisoitumisesta.
Aktivismia ja mielenosoituksia käsittelevä osio. ©-Studio Harm Rensink
Näyttelyn viimeinen osio on otsikoitu ”julistuksen jälkeen?”, ja siinä kyseenalaistetaan julisteiden rooli nyt ja tulevaisuudessa. Huolimatta 2000-luvun digitaalisesta kehityksestä julisteita käytetään edelleen keinona vaikuttaa käyttäytymiseemme ja ajatusmaailmaamme. Tähän osastoon on otettu taidejulisteita, koska taide rohkaisee meitä usein pohtimaan olomassaoloamme ja elinympäristöämme.
Esimerkki julisteen jälkeen -osiosta. ©-Studio Harm Rensink
Johdanto
Europa Regina
Johannes Putsch (1516–1542)
Tiroli, Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, 1534
Museum Retz, Itävalta
Europa Regina
Europa!
Carmen Moreno (s. 1964)
EU-vaalien mainosjuliste
Espanja/Alankomaat, 1999
Europa!
Näkemiin Istanbul!
Uwe Loesch (s. 1943)
Saksa, 2006
Näkemiin Istanbul!
Eripuraa ja yhteishenkeä
Britit: [lordi Kitchener] haluaa Sinut. Liity maasi armeijaan!
Alfred Leete (1882–1933)
ISO-Britannia, 1914
Jäljennös
Imperial War -museo, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Britit: [lordi Kitchener] haluaa Sinut. Liity maasi armeijaan!
Dan Mladosti
(Nuorison päivä)
Novi Kolektivizem (NK)
Slovenian sosialistinen tasavalta, Jugoslavia, 1987
Dan Mladosti
Einheit Europas niin oder
(Yhtenäinen Eurooppa tavalla tai toisella)
Eurooppa-henkinen, kommunismin vastainen juliste
allekirjoitettu nimikirjaimilla M G
Länsi-Saksa, n. 1950
Einheit Europas niin oder
Eurooppa – Purjeet mastoon kaikissa väreissä
Reyn Dirksen (1924–1999)
Kilpailun ensimmäinen palkinto
Alankomaat, 1950
Eurooppa – Purjeet mastoon kaikissa väreissä
Rakennetaanusta ydhessä
(Euroopan rakentaminen yhdessä)
Suunnittelija: Vapaamuotoinen
Rooman sopimuksen 40-vuotista taivalta juhlistava juliste
Belgia, 1997
Rakennetaanusta ydhessä
Esteitä ja yhteyksiä
Lääkärit ilman rajoja = Répression
(Rajoitukset = sorto)
Atelier populaire
Pariisi, Ranska, toukokuu 1968
Lääkärit ilman rajoja = Répression
Trans Europ Express verbindet 70 Städte Europas
(TRANS Europ Express yhdistää 70 Euroopan kaupunkia)
Jan Rodrigo (1921–2013)
Alankomaat, 1957
Trans Europ Express verbindet 70 Städte Europas
Le- és felszállásnál legyünk körültekintőek
(Muista varoa, kun nouset junaan ja poistut sieltä)
Unkari, 1964
Le- és felszállásnál legyünk körültekintőek
Eurooppa. Lentävät Irish Air -lennot
Piet Sluis (1929–2008)
Irlanti, noin 1955
Eurooppa. Lentävät Irish Air -lennot
Olympialaiset, Berliini 1936
Franz Theodor Würbel (1858–1943)
Saksa, 1936
Olympialaiset, Berliini 1936
Aktivismia ja protesteja
Madonnalla ja Jeesus-lapsella sateenkaarisädekehä
Elżbieta Podleśna (s. 1968)
Puola, 2019
Madonnalla ja Jeesus-lapsella sateenkaarisädekehä
JE suis Charlie
(Olen Charlie)
Joachim Roncin (s. 1976)
Ranska, 2015
JE suis Charlie
Demokratian ääni vaarassa!
Doğan Arslan
Turkki/Slovakia, 2018
Demokratian ääni vaarassa!
Kardiogram [Seismografia]
Czeslaw Bielecki (s. 1948)
Puola, 1980
Europejskie Centrum Solidarności, Gdańsk, Puola
Kardiogram [Seismografia]
Frieden ist möglich!
(Rauha on mahdollinen!)
Wolfgang Janisch
Itä-Saksa, 1988
Stiftung Haus der Geschichte, Zeitgeschichtliches Forum Leipzig, Saksa
Frieden ist möglich!
Juliste – mitä seuraavaksi?
RAB Harlingin haastattelu valokuvasarjasta ”Unohda unelmasi” Kuvannut Shosho Euroopan historian talon vaihtuvaan näyttelyyn ”Kun seinät puhuvat! Julisteet – mainontaa, propagandaa ja protesteja”
RAB Harling Lontoossa rakennusten ympäröimänä
Kaupallinen tie
RAB Harling (s. 1972)
ISO-Britannia, 2009–2010/2022
Unohda unelmasi – Great West Road 2
Hylkää unelmat
RAB Harling (s. 1972)
ISO-Britannia, 2009–2010/2022
Hylkää unelmat
Hylkää unelmat
RAB Harling (s. 1972)
ISO-Britannia, 2009–2010/2022
Hylkää unelmat
Rue du fort Bourbon, Luxemburg, 1998
(Fort Bourbon Street, Luxemburg, 1998)
Jacques Villeglé (s. 1926)
Musées de la Ville de Luxembourg
Rue du fort Bourbon, Luxemburg, 1998
Tarjonta eri ryhmille
Julisteiden tehtävänä on tiedottaa mutta myös valistaa ja jopa manipuloida. Ne ilmentävät yhteiskunnassa käytävää ajatusten taistelua ja kamppailua vallasta ja vauraudesta. Kansalaisille ne tarjoavat vaikuttavan keinon ilmaista näkemyksiään yhteiskunnasta, kulttuurista ja politiikasta. Julisteet voivat siis sekä kuvata että todistaa Euroopassa eri aikoina esiintyneitä ideologisia kiistoja. Ne ovat ajassa kiinni ja kertovat meille monenlaisia tarinoita Euroopasta. Aiheessa riittää ammennettavaa niin koululaisille ja opiskelijoille kuin kansalaisille yleensä. Julisteiden tarkastelu auttaa parantamaan medialukutaitoa ja tutkimaan ”julkisen tilan” historiallista kehitystä Euroopassa.
Kuva julisteen suunnitteluasemalta
”Kun seinät puhuvat” -näyttelyn oppisisältöjen ansiosta yleisö pääsee osallistumaan ja vierailijat osaavat sijoittaa julisteet oikeaan kontekstiin. Mistä historiallisesta yhteydestä julisteen idea kumpusi ja mikä oli julisteen vaikutus? Kuka oli sen takana? Keille se oli tarkoitettu? Oppimisohjelma tarjoaa yleisölle tilaisuuden hyödyntää moninaisia oppimistyylejä ja -näkymiä. Näyttelyssä on seuraavat interaktiiviset osiot:
Kuva julisteen suunnitteluasemalta
”Tehdään juliste yhdessä!” on interaktiivinen tehtävä, jossa vierailijat luovat oman julisteensa käyttäen näyttelyn julisteiden visuaalisia elementtejä. He keksivät iskulauseen ja sommittelevat julisteen niin, että siitä välittyy vahva viesti. Valmista julistetta voi ihailla näyttelyosaston näyttötaululta.
Kuva julisteen suunnitteluasemalta
”Löydä linkkejä!” – Vierailijoiden haasteena on kontekstuaaliset julisteet, jotka he ovat juuri löytäneet näyttelyssä. Kyseessä on leikkimielinen tehtävä, jossa heidän on yhdistettävä juliste oikeaan historiallista kontekstia, julisteen tekijää tai kohdeyleisöä esittävään kuvaan.
Tutkintotodistus ", linkkejä ja kiintiöitä; aktiivisuus
”Seinät puhuvat... mitä sinulla on sanottavaa?” esittelee alakoululaisille Euroopan historian käännekohtia. Koululaiset pohtivat myös, voiko kuvaan luottaa, ja saavat eväitä vanhojen kuvien analysoimiseen. Yläkoululaiset tutustuvat Euroopan historiaan tutkimalla julisteita, joissa ovat esillä ihmisoikeudet, muuttoliike, EU-vaalit, konfliktit tai vaikkapa kulttuuri- ja urheilutapahtumat. Oppilaita pyydetään matkustamaan, jotta he voivat luoda omia julisteita aiheesta, jonka he pitävät tärkeänä julkisuuden kannalta, ja esitellä keskustelun tulokset ryhmän muille opiskelijoille.
Koulun opastetut kierrokset – nuoren oppilaan valmistelevassa työpajassa suunnittelema juliste.