Euroopassa on 1800- ja 1900-luvuilla saavutettu edistystä naisten oikeudessa päättää omasta kehostaan ja seksuaalisuudestaan. Näiden oikeuksien tiellä on kuitenkin edelleen suuria esteitä. Otammeko takapakkia? Mitkä ovat tämän päivän haasteet, miten ne voitaisiin ratkaista ja onko aihetta olla toiveikas?

Mielestäni oikeus aborttiin on hyvä maailmanlaajuinen mittari, joka kuvaa naisten oikeutta päättää omasta kehostaan.

Ranskassa tuli elokuussa 2020 voimaan laki, jolla pidennetään abortin lakisääteistä aikarajaa 12 raskausviikosta 14:ään. Ensin kansalliskokous hyväksyi lain, ja senaatti hylkäsi sen, mutta lopulta se hyväksyttiin vuoden 2022 alussa kiivaan väittelyn jälkeen.

Abortti on laillinen, mutta se herättää edelleen keskustelua!

Vaikutelmani on, että haluan investoida uudelleen elimiin liittyviin päätöksiin: ehkäisy, abortti, synnytys, kuukautiset, vaihdevuodet, masturbaatio, seksuaalisuus jne. ulottuvat militanttia pidemmälle ja tosiasiallisesti pääsevät henkilökohtaiseen ja perhepiiriin. Tämän näkee siitä, kuin paljon aihetta käsitellään kirjoissa, dokumenttielokuvissa ja Instagram-tileillä.

Edelleen on olemassa paljon poliittisia, lääketieteellisiä ja lääkinnällisiä esteitä... mutta feministiset ajatukset leviävät vähitellen kaikille aloille, ja se on hienoa!

Hyvin havainnollistavissa teoksissasi on keskeisellä sijalla naisen keho (rinnat, vagina jne.). Millaisia reaktioita tämä herättää lukijoissasi? Entä niissä, jotka osallistuvat työpajoihisi? Reagoivatko esimerkiksi eri sukupolvet eri tavoin?

Sairastaessani syöpää tajusin, etten tuntenut kehoani. Tajusin myös, että monet päätökset tehtiin tietämättäni, eikä niitä oikeastaan edes selitetty minulle.

Silloin ymmärsin, että hallitakseni omaa kehoani tarvitsen tietoa. Se on ainoa tapa ottaa takaisin minulle kuuluva valta ja päästä irti lääketieteen holhoavasta asenteesta.

Tapasin lääkäreitä, kätilöitä ja yhdistysten edustajia ja esitin heille monia kysymyksiä. Sitten piirsin vaginan, kohdun, klitoriksen, Bartholinin rauhaset, virtsaputken limakalvon ja Skenen rauhaset... Havainnollistin, miten ne ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja miten ne ovat osa kehoani (vaikka onkin eri asia piirtää talo kuin asua siinä).

Jaoin tämän kaiken sarjakuvateoksessa ja sosiaalisessa mediassa (yli viisi vuotta sitten tällainen oli harvinaisempaa kuin nykyään, jolloin näemme enemmän kuvia klitoriksesta ja vulvasta) ja sain paljon palautetta.

Yleisöni ikähaarukka on hyvin laaja, teini-ikäisistä iäkkäisiin naisiin. Näihin asioihin liittyy yhä paljon häpeää. Siksi käytän huumoria ja piirroksia, jotta en olisi niin hyökkäävä.;)

Olen huomannut, etenkin konferensseissa, joissa ollaan henkilökohtaisesti läsnä, että kun tunnelma vapautuu, kaikki ovat hyvin kiinnostuneita näistä aiheista ja haluavat (ja heillä on tarve) keskustella niistä. 

Sarjakuvateokseni Vagin tonic ilmestyi yli viisi vuotta sitten, mutta saan yhä paljon myönteistä lukijapostia.