Eurooppa ja 30-vuotissota
Huhtikuuta 2024–12. tammikuuta 2025
Maksuton pääsy. Alle 10-vuotiaiden henkilöiden tai ryhmien ennakkovarausta ei vaadita.
Kiertokäynnit
Bellum et Artes -näyttelyn opastettuja kierroksia on tarjolla suurelle yleisölle englanniksi, ranskaksi, hollanniksi ja saksaksi. Kierroksilla keskitytään arvioimaan kolmenkymmenen vuoden sotaa erilaisten taiteen linssien avulla käyttämällä ”aktiivisen osallistumisen” menetelmää, joka perustuu näkyviin ajatteluun.
- Kesto: 60 minuuttia
- Ryhmän koko: 10–15 henkilöä
- Varausaika: kuukausi etukäteen
Yleiskatsaus
Kansainvälisessä näyttelyssä keskitytään taidealan rooliin kolmenkymmenenvuotisen sodan aikana (1618–1648). Bellum et Artes (War and Artes) -näyttely unohtaa konfliktin ja taiteellisen ilmaisun monimutkaisen vuorovaikutuksen.
Bellum et Artes tutkii varhaista laajamittaista konfliktia Euroopassa sotaa käyvien osapuolten strategisena työllistymisenä sotilaallisen propagandan välineenä ja vahvistaakseen niiden valtaa. Lisäksi se osoittaa taideteosten vaikutuksen ”rauhanlähettiläinä”. Taiteilijoiden muutto ja taiteellisten aarteiden siirtyminen tämän ajanjakson aikana ovat aiheita, joita voidaan analysoida vuorovaikutteisten tiedotusvälineiden avulla. Lisäksi Bellum et Artes vie taistelua rauhan puolesta ja valaisee poliittisia järjestelmiä ja luo uusia oikeudellisia ja poliittisia periaatteita, joilla on edelleen merkitystä.
Vuoden 2025 alkuun saakka näyttelyyn liittyy tapahtumia, joiden aiheena on ”Var ja taide” – kuten opastetut kierrokset ja elokuvaesitykset – jotka lisäävät vierailijoiden ymmärrystä ensimmäisestä yleiseurooppalaisesta sodasta ja tämän aiheen merkityksestä aikamme kannalta.
Bellum et Artes on Euroopan laajuinen tutkimushanke, johon osallistuu kymmenkunta instituutiota seitsemästä maasta ja jota koordinoivat Itä-Euroopan historia- ja kulttuuriinstituutti ja Dresdenin valtiotaidekokoelma. Brysselissä järjestettävä näyttely on järjestetty yhdessä Euroopan historian talon tiimin kanssa, ja siinä tuodaan esiin tämän kansainvälisen yhteistyön tärkeimmät tulokset ja tulokset.
Näyttely
Kolmenkymmenenvuotisen sodan aikaisilla konflikteilla oli syvällinen vaikutus Eurooppaan ja heikensivät maanosaa. Bohemian Revolt vuonna 1618 käynnisti pitkittyneen sodan vuoteen 1648 ja kytki yhteen erilaisia taisteluja, joita ruokkivat valtataistelut, uskonnolliset jännitteet ja ylivaltaa koskevat väitteet, ja poliittisia maisemia eri alueilla.
Yhteistyökumppanien haastattelut
Pyysimme Euroopan historian talon Bellum et Artesin kuratoijia, kumppaneita ja osallistujia keskustelemaan yhdestä näyttelyn keskeisestä kohteesta.
Sodan toimijat ja taiteen rooli
Eurooppalaiset vallassa olevat talot, jotka ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisten perhesiteiden kautta, ovat vedonneet poliittisiin ja uskonnollisiin liittoutumiin perintöhakemusten esittämiseksi. Aseiden vankien lisäksi nämä dynastiat osallistuivat taidediplomatiaan, jossa käytettiin arvokkaita taideteoksia vallan ja diplomaattisten eleiden symboleina. Sota-ajasta huolimatta taiteeseen tehtiin huomattavia investointeja, joissa korostettiin kohdennettujen kuvakampanjoiden merkitystä eurooppalaisten kuninkaallisten tuomioistuinten arvostuksen ja tuen parantamiseksi. Sodan toimijat olivat johtavia dynastisia vallassa olevia eurooppalaisia valtioita, kuten Espanjaa, Ranskaa, Tanskaa ja Ruotsia, ja ne edustivat voimakkaimpia taloja Pyhän roomalaisessa keisarikunnassa.
Johannes Wundes the Younger (aktiivinen circa 1590–circa 1630) (rapier), Clemens Einhorn (dagger)
Ornamentaaliset aseet: John George I, Saksin rapier
ja dagger, Saksa, ennen vuotta 1640. Rüstkammer, Staatliche Kunstsammlungen Dresden, Saksa
Miten sota toimii?
Käydessään sotaa louhimot ja valtiot ovat antaneet organisaationsa yksityisten sotilasyritysten tehtäväksi. He olivat armeijan asiantuntijoita, jotka veivät taistelua sodasta, kutsuivat palkkasotilaita ja johtivat kampanjaa. Armeijan varustaminen ja ylläpitäminen oli kuitenkin erittäin kallista, joten kiristäminen oli väistämätöntä, vaikka se rasitti voimakkaasti väestöä. Monet joukot hajautettiin pahoin ja ryöstettiin kyliin ja kaupunkeihin jättämällä huomiotta käskyt ja sotatilalaki.
Lämpökärski; panssaroitu ja sopiva käytettäväksi pellolla pitkälle kehitetyllä lukitusmekanismilla Rüstkammer,
Staatliche Kunstsammlungen Dresden, Saksa. Valokuva: Thomas Seidel
Sodan kauhut
Kolmenkymmenen vuoden sota aiheutti ennennäkemättömiä ihmishenkien menetyksiä ja tuhoja, mikä johti traumaattiseen kauteen Euroopan historiassa. Noin kolmannes pyhän roomalaisen keisarikunnan väestöstä on joutunut väkivaltaan, nälkiintymiseen ja sairauksiin. Siviilien kärsimystä pahensivat väkivaltaiset hyökkäykset, raiskaukset ja sekä vastakkaisten että liittoutuneiden joukkojen ryöstelyt. Taiteilijat, jotka hyödyntävät omia sotakokemuksiaan, kuvasivat näitä julmuuksia teoksissaan ja vertasivat tahallaan kauhistusta esteettiseen vetovoimaan, joka on vastannut nykyajan keräilijöihin.
Daniel Hubatka, entinen sotilas, sotavammojen dokumentointi, 1655
Sächsisches Staatsarchiv – Hauptstaatsarchiv Dresden
Sota tiedotusvälineissä
Sota, jota pidettiin eurooppalaisena tapahtumana, herätti tiedotusvälineiden romahduksen ja levitti laajalti painettuja uutisia, muun muassa laajoja lehtiä ja pamphletteja. Molemmat osapuolet käyttivät tätä materiaalia propagandaan ja tekivät tiedotusvälineistä toissijaisen taistelukentän terävälle satiirelle ja ”valeuutisten” levittämiselle.
Simon van de Passe (?) ”The Great European War Ballet”
Pohjois-Alankomaat, 1632. Rijksmuseum, Amsterdam, Alankomaat
Taide ja taiteilijat sodan aikana
Sodan aikana kulttuuriesineistä tuli erityisen uhanalaisia esineitä. Kuninkaalliset johtajat olivat tietoisia taideaarteiden merkityksestä. Ryöstöjä järjestettiin muun muassa Heidelbergin (1622), Mantuan (1630), Mainzin (1631), Münchenin (1632), Stuttgartin (1634/35) ja lopulta Prahan (1648) valloituksissa. Taiteilijat ottivat haltuunsa taideteoksia ja kirjoja, liittivät ne omiin kokoelmiinsa tai lahjoivat niitä vastineeksi edustuksesta. Tuolta ajalta ryöstettyä taidetta voidaan pitää merkittävänä osana Euroopan yhteistä kulttuuriperintöä, kun otetaan huomioon sen tausta ja tapahtumallinen historia.
Domenico Fetti (1589–1623), David Goliathin johtajan kanssa, 1614/1615
Staatliche Kunstsammlungen Dresden, Gemäldegalerie Alte Meister -kuva: Elke Estel, Hans-Peter Klut
Tie rauhaan
Rauhanponnistelut vuoden 1618 konfliktin jälkeen romahtivat alun perin Westfalenin rauhan vuonna 1648 julistamiseen saakka. Oikeudelliset asiantuntijat ovat luoneet perustan nykyaikaiselle kansainväliselle oikeudelle ja rajoittaneet oikeuden käydä sotaa suvereeneihin valtioihin. Diplomaatit oikeudellisina asiantuntijoina olivat keskeisessä asemassa rauhanneuvottelujen muovaamisessa. Westfalenin rauha uudisti pyhän roomalaisen keisarikunnan ja myönsi suvereniteetin Alankomaille ja Sveitsille. Vaikka rauha Euroopassa on edelleen vaikea, rauhanpalauttamistavoitteet ovat pysyneet ennallaan. Nürnbergin täytäntöönpanokongressi vuonna 1649–1650 vahvisti alun perin hauraan rauhan varmistamalla joukkojen kotiuttamisen, mikä johti juhlallisuuksiin, jotka merkitsivät sodan päättymistä.
Osnabrückin rauhansopimuksen ratifiointi, Queen Christina, Ruotsi, Tukholma, 18. marraskuuta 1648
Sächsisches Staatsarchiv – Hauptstaatsarchiv, Dresden, Saksa
Eurooppa vuoden 1648 jälkeen: sota ja rauha
Westfalenin rauhasta vuonna 1648 huolimatta Eurooppa ei saavuttanut kestävää rauhaa. Sotia, militarisointia ja siirtomaalaantuminen jatkui, mikä johti tuhoisiin konflikteihin. Kaksi maailmansotaa heikensivät pyrkimyksiä maailmanlaajuiseen rauhaan Haagin yleissopimusten ja Kansainliiton kaltaisilla aloitteilla. Vaikka Euroopan unioni on toisen maailmansodan jälkeen estänyt jäsenvaltioita käymästä sotaa toisiaan vastaan, konfliktin uhka on Euroopassa edelleen olemassa, mutta se tuomitaan jatkuvasti poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Martin John Callanan (s. 1982), Wars during my life, 2014, video, 14’.20”, taiteilijan kohteliaisuus
Kumppanioppilaitokset:
