Tule mukaan monikieliselle kiertoajelulle pysyvän näyttelymme uuteen 6. kerroksen tilaan, jonka nimi on "Eurooppa nyt". Tutustu moniin Euroopan nykypäivän haasteisiin - ilmastonmuutokseen, siirtomaaperintöön, Brexitiin ja Covid-pandemiaan, vain muutamia mainitakseni.
Tämä video on tehty 9. toukokuuta - Eurooppa-päivänä - Europe Now -tapahtuman avajaisia varten Euroopan historian talon 6. kerroksessa.
Euroopan unioni sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2012. Nobel-komitea tunnusti EU:n saavutukset sovinnon ja rauhan, demokratian, ihmisoikeuksien ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä.
Viime vuosina EU on kuitenkin ajautunut kriiseihin, jotka ovat saattaneet sen huomattavan paineen alaiseksi.
Talous- ja rahakysymykset, muuttoliikekriisi, terrorismi, brexit ja muut aikamme dramaattiset tapahtumat osoittavat, kuinka hauraita ja ristiriitaisia nykyrealiteetit ovat.
Nobelin rauhanpalkinnon mitali
Oslo, Norja, 2012, Jäljennös
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Ilmastonmuutos on aikamme suurimpia haasteita, jopa siinä määrin, että se uhkaa elämäämme maapallolla. Ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen, joka johtuu liiallisista hiilidioksidipäästöistä ja teollisuuden aiheuttamasta saastumisesta, tuhoaa kokonaisia ekosysteemejä ja tekee elämäntavastamme kestämättömän.
Nuoren ruotsalaisen aktivistin Greta Thunbergin käynnistämä ”koululakko ilmaston puolesta” on saanut kannatusta kaikkialla maailmassa, ja opiskelijat ovat alkaneet vaatia radikaalia ekologista suunnanmuutosta.
Tämän päivän 15-vuotiaiden näkökulmasta ilmastonmuutos uhkaa konkreettisesti heidän tulevaisuudennäkymiään.
Nuorten ilmaston puolesta -järjestön mielenosoituksissa käytetty banneri
Bryssel, Belgia, 2019
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Ensimmäistä kertaa historiassa EU:sta eroaa yksi sen jäsenvaltioista.
Kansakuntaa jakaneen kansanäänestyksen jälkeen Iso-Britannia käynnisti Lissabonin sopimuksen 50 artiklan mukaisen menettelyn ja aloitti valmistautumisen EU-eroon. Se toteutui 31. tammikuuta 2020 yhteensä 47 vuoden jäsenyyden jälkeen.
Historiallinen hetki konkretisoitui, kun Ison-Britannian lippu poistettiin alueiden komitean rakennuksen ulkopuolelta Brysselissä ja tallennettiin Euroopan historian talon kokoelmaan.
Alueiden komitean Jacques Delors -rakennuksesta poistettu Ison-Britannian lippu, Union Jack, Bryssel, Belgia, 2019–2020
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Ariane-raketista on tullut yksi eurooppalaisen avaruusyhteistyön symboleista. Kylmän sodan aikana, kun Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kilpailivat avaruuden valloituksesta, Euroopan talousyhteisö alkoi tehdä omaa avaruustutkimusta.
Ensimmäinen eurooppalainen raketti Ariane 1 laukaistiin Ranskan Guayanasta 24. joulukuuta 1979. Euroopalla oli nyt kyky kehittää omia kaupallisia ja tieteellisiä avaruushankkeitaan. Vuosina 1996–2023 Ariane 5 -kantoraketin avulla laukaistiin avaruuteen satelliitteja, joita käytetään viestintään, maahavainnointiin ja tieteelliseen tutkimukseen, muun muassa Galileo-paikannusjärjestelmään. Sen seuraaja Ariane 6 lähti ensilennolleen 9. heinäkuuta 2024.
Legendaarisen Ariane 5 -raketin malli
Raketti laukaistu 117 kertaa vuosina 1996–2023; malli rakennettu noin v. 2016
Euroopan komissio, puolustusteollisuuden ja avaruusasioiden pääosasto, Bryssel, Belgia
Sodat
Euroopassa on edelleen sotia ja sotilaallisia konflikteja, vaikka EU:n jäsenvaltiot ovat onnistuneet välttämään sotia keskenään. Venäjän ja Georgian välinen sota vuonna 2008, Krimin liittäminen Venäjään vuonna 2014, Donetskin ja Luhanskin jäätynyt konflikti sekä Armenian ja Azerbaidžanin rajakriisi, joka puhkesi lyhyeksi sodaksi vuonna 2022, ovat kaikki selviä muistutuksia siitä, ettei rauhaa voida pitää itsestäänselvyytenä.
Helmikuussa 2022 Venäjä aloitti laittoman sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan. Sota kiihtyy jatkuvasti ja horjuttaa länsimaista turvallisuuskäsitystä, sillä Venäjän osapuoli uhkaa käyttää taktisia ydinaseita. Jotkut asiantuntijat varoittavat, ettemme ole koskaan olleet näin lähellä kolmatta maailmansotaa.
Venäjän armeijan pommittaman henkilöauton ovi
Irpin, Kiovan alue, Ukraina, 2022.
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Helmikuusta 2022 lähtien Ukrainan armeija on puolustanut maata Venäjän laitonta hyökkäystä vastaan Naton ja Euroopan unionin sotilaallisella tuella. Sota aiheuttaa käsittämätöntä kärsimystä ja tuhoa, ja kymmenettuhannet sotilaat, mutta myös siviilit, ovat kuolleet tai haavoittuneet.
Miljoonat ihmiset, enimmäkseen naiset ja lapset, ovat paenneet Ukrainasta ja löytäneet turvaa Euroopan unionin maista. Venäjän hyökkäys Ukrainaa vastaan loi vahvan siteen EU:n jäsenvaltioiden välille ja käynnisti solidaarisuuden aallon koko maanosassa. Kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt auttoivat pakolaisia toipumaan sodan kauhuista.
T-paita, jossa lukee "Olen täällä auttaakseni sinua" ja jota vapaaehtoiset käyttävät ottaessaan vastaan ukrainalaisia pakolaisia Romanian rajalla.
Dan Perjovschi (syntynyt 1961).
Seneca (SNK) -yhdistys, Bukarest, Romania, 2022.
Covid-19-pandemia on paljastanut ihmiskunnan haavoittuvuuden ja pannut EU:n solidaarisuuden koetukselle.
Pandemian alussa Euroopan maat reagoivat tekemällä yksinään päätöksiä rajojen sulkemisesta ja matkustusvapauden ja perusvapauksien rajoittamisesta. Arvostelijat pelkäävät perusvapauksia rajoitettavan pysyvämminkin.
Vastoinkäymiset nostattivat kuitenkin tavallisten ihmisten keskuudessa solidaarisuuden aallon. Vähitellen myös jäsenvaltiot ja EU:n toimielimet löysivät yhteisen sävelen ja sopivat ennennäkemättömästä elvytysohjelmasta, josta on tarkoitus tukea pandemiasta eniten kärsineitä yhteiskuntia ja talouksia.
”Käsimaski” - Anna Vasof (s. 1985)
Wien, Itävalta, maaliskuu 2020
Keramiikka, kuminauha
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Uudet teknologiat muuttavat radikaalisti elämäntapaamme, viestintätapojamme ja kanssakäymistämme. Maailmanlaajuiset yhteydet tiivistyvät, mikä tarjoaa monia mahdollisuuksia mutta tuo myös uusia riskejä.
Dataa pidetään ”uutena öljynä”, ja sen myötä yksityisyyden suojasta verkossa on tullut yksi aikamme suurimmista haasteista. Keräämällä tietoa käyttäytymisestämme, ajatuksistamme ja toiveistamme yritykset voivat vaikuttaa elämäämme ja tekemiimme valintoihin ja ohjailla niitä. Uudet viestintävälineet ovat tasoittaneet tietä pitkälle menevälle valvonnalle ja disinformaation nopealle leviämiselle.
Kokonaisten yhteiskuntien demokraattinen prosessi voi vaarantua ja kansalaiset voivat menettää valinnanvapautensa ilman, että edes huomaamme sitä.
'Pixelhead', jota käytetään valvonnan vastaisena naamiona.
Martin Backes (s. 1977), Saksa, 2010.
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Terrorismi on uhka Euroopan turvallisuudelle ja demokraattiselle järjestykselle, ja siitä on tullut globaali yhteiskunnallinen ilmiö. Eri puolilla Eurooppaa tehdyt ääri-islamistiset ja äärioikeistolaiset terrori-iskut ilmentävät väkivaltaisesti aatteita, jotka ovat jyrkässä ristiriidassa vaalimamme moninaisuuden ja moniarvoisuuden kanssa.
Ääri-ideologiat ammentavat usein inspiraationsa menneisyyteen kääntyneistä ideologioista ja uskonnollisesta fundamentalismista.
Tällaisen vihan ja väkivallan edessä ihmisten spontaanina reaktiona on ollut solidaarisuus, ja he ovat vedonneet suvaitsevuuden ja rauhan puolesta.
Solidaarisuuden viesti äärioikeistolaisten terrori-iskujen jälkeen, Oslo ja Utøya, Norja, heinäkuu 2011
© Riksarkivet, Oslo, Norja
Madridin terrori-iskujen jälkeen jätetty pahvinen kyltti solidaarisuusviestillä, 2004
Museo del Ferrocarril de Madrid
Mikä yhdistää eurooppalaisia? Euroopan monimuotoisuus johtuu suurelta osin rajat ylittävistä kohtaamisista ja kulttuurivaihdosta.
Kartoittaa yhteytesi Eurooppaan ja sen ulkopuolelle osana tätä yhteistyöhön perustuvaa kartoituskokeilua.
Seuraa Eurooppaa © Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Museon keskusportaikon hallitseva pyörteinen veistos koostuu 27 historiallisesta lainauksesta, jotka edustavat Euroopan historian alati muuttuvaa tulkintaa.
Eastmanin rakennustyömaa – Euroopan historian talon rakennuksen kunnostus
© Euroopan unioni – Euroopan historian talo 2016 / Benoit Bourgeois
Näyttelyssämme voit lisätä ajatuksesi muihin teoksiin digitaalisesti.
Historian pyörre © Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Ylhäältä katsottuna Euroopan maasto paljastaa historian jälkiä uudesta näkökulmasta. Sen maisemat ovat suurelta osin kulttuurisia ja kantavat ihmisen toiminnan jälkiä, niin hyviä kuin huonojakin. Historia on johtanut huomattavaan monimuotoisuuteen, joka ilmentää hämmästyttäviä yhtäläisyyksiä ja eroja.
Euroopan maisemat © Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Tutustu Euroopan kaupunkeihin menneisyydessä ja nykypäivänä webkameroiden ja taideteosten avulla. Luo oma immersiivinen virtuaalikierros ja heijasta se seinille millä tahansa kolmesta laitteesta.
Näkymiä Euroopasta © Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
Euroopan historian taloni on ainutlaatuinen yhteistyöprojekti, joka sisältää henkilökohtaisia kertomuksia Euroopasta. Kertomukset on järjestetty aikajärjestykseen, ja jokaisella kertomuksella on oma maantieteellinen sijaintinsa. Voit tutustua niihin interaktiivisen kartan avulla. Voit myös rekisteröityä ja lisätä ja jakaa omia Eurooppa-muistojasi.
Euroopan historian taloni © Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia
