Muutoksen tuulet

Nousukauden loppu

Öljyn hinta nousi vuonna 1973 nopeasti 70 prosenttia, kun öljynviejämaiden järjestön Opecin muodostamaan kartelliin kuuluvat arabimaat nelinkertaistivat hintansa. Tuloksena oli maailmanlaajuinen energiakriisi ja taantuma, jotka päättivät Euroopassa vallinneen nousukauden.

Länsieurooppalaisten luottamus rajattomaan kasvuun mureni, ja terästeollisuus, kaivostoiminta ja muut perinteiset teollisuudenalat taantuivat. Samalla syntyi kuitenkin uusia teknologian ja talouden aloja. Länsimaissa pudotus verkkaisen kasvun, inflaation ja massatyöttömyyden karuun todellisuuteen oli raju.

Virtuaalikierros

Nousukauden loppu (1970–1980-luvut)Link is external

Energiakriisi näkyi suoraan ihmisten arjessa ja pakotti valtaosan Länsi-Euroopan maiden hallituksista toimiin. Tiedotuskampanjoissa ihmisiä kehotettiin välttämään haaskausta, ja joissakin maissa kiellettiin autoilu sunnuntaisin polttoaineen säästämiseksi. Kriisi oli kipeä muistutus siitä, miten riippuvaisia länsimaiden taloudet olivat tuontienergiasta.

Autioita moottoriteitä autottomana sunnuntaina
Hollanti, 1973
Rob Mieremet
Valokuva
Nationaal Archief, Haag, Hollanti

Black white photo young people party motorway

Taloustaantuma ja siihen liittyvä paheneva työttömyys, syrjäytyminen ja yhteiskunnasta vieraantuminen vaaransivat sosiaalisen yhteenkuuluvuuden. Useat ammattiliitot yhdistivät voimansa vuonna 1978 ja järjestivät ensimmäisen eurooppalaisen työttömyyden vastaisen marssin. Marssi oli osoitus siitä, että ay-liikkeen toiminta oli eurooppalaistumassa ja etujen ylikansallisuus ymmärrettiin.

Ensimmäinen eurooppalainen työttömyyden vastainen marssi
Italia, 1978
Juliste
Jäljennös
Internationaal Instituut voor Sociale Geschiedenis, Amsterdam, Hollanti

Tämä ”viimeinen hiilivaunu” kertoo kapitalistisen Euroopan perinteikkään raskaan teollisuuden alasajosta. Euroopan sodanjälkeinen nousukausi oli pitkälti raskaan teollisuuden ansiota. 1970-luvulla tämä teollisuudenala jäi kuitenkin yhä useammin kansainvälisten kilpailijoidensa, kuten Taiwanin, Etelä-Korean ja Brasilian, halvemman tuotannon jalkoihin. Vähentääkseen riippuvuuttaan ulkomaisesta öljystä Euroopan maat hakivat ratkaisua ydinvoimasta.

Viimeinen hiilivaunu
Länsi-Saksa, 1976
Teräs
Westfälisches Landesmuseum für Industriekultur, Bochum, Saksa

Länsi-Euroopan demokratiakehitys

1960-luvun lopulla uusi sukupolvi alkoi opiskelijaradikalismin innoittamana vaatia muutosta ja oli valmis taistelemaan sen puolesta. Nuoret olivat kyllästyneet vuosikymmeniä vanhoihin luutuneisiin asenteisiin ja tapoihin tehdä asioita. He vaativat laajempia yksilön oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua politiikantekoon.

Kreikan, Espanjan ja Portugalin diktatuurit kaatuivat vuosina 1974 ja 1975. Vaikka tapahtumien kulku vaihteli maasta toiseen, poliittinen epävakaus, talouskriisi ja menneisyyden painolastit varjostivat kaikkien kolmen maan tietä demokratiaan. Lopulta ne kaikki päätyivät Euroopan yhteisön jäseniksi.

Naiset toivat 1970-luvun kuluessa yhä korostuneemmin esille sukupuolten jatkuvan epätasa-arvon. Vaikka useimmilla naisilla oli äänioikeus, he kohtasivat yhä syrjintää ja heidän vapauttaan rajoitettiin julkisessa ja yksityiselämässä. Feminismistä kehittyi aktiivinen liike, joka pyrki tekemään lopun patriarkaalisesta vallasta ja luomaan aidosti tasa-arvoisen yhteiskunnan.

”Abortti. Milloin naiset saavat päättää?”
Belgia, 1976
Aikakauslehden kansi
Jäljennös
Institut d’histoire ouvrière, économique et sociale, Seraing, Belgia

Vuoden 1974 sotilasvallankaappaus teki lopun Portugalin diktatuurista. Portugalin kansa asettui tukemaan armeijan upseereita, jotka puolsivat demokraattisia ja taloudellisia uudistuksia ja siirtomaavallan purkamista. Näin alkoi Portugalin siirtyminen demokratiaan. Näitä pääasiassa rauhanomaisia tapahtumia alettiin kutsua neilikkavallankumoukseksi sotilaiden kiväärinpiippuun pujotettujen neilikoiden vuoksi.

”Neilikkavallankumous”
Lissabon, Portugali, 25.4.1974
Eduardo Gageiro
Valokuva
Jäljennös
Eduardo Gageiro, Portugali

Photo Portuguese soldier carnation in gun barrel

Syntyi uusia yhteiskunnallisia liikkeitä, ja Länsi-Euroopassa ihmiset jalkautuivat kaduille osoittamaan mieltään tasa-arvon, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen yhtäläisten oikeuksien sekä ympäristönsuojelun ja rauhan puolesta. Näissä liikkeissä kyseenalaistettiin parlamentaarisen demokratian mahdollisuudet vastata ihmisten tarpeisiin.

Ydinvoiman vastaisia rintamerkkejä
Eurooppa, 1970–1985
Amsab-Instituut voor Sociale Geschiedenis, Gent, Belgia

Kommunismi paineen alla

Kommunistisen propagandan ja ihmisten arkitodellisuuden välinen ristiriita tuli yhä ilmeisemmäksi 1970- ja 1980-luvuilla. Aiempi nopea talouskasvu kääntyi lamaksi, ja velkaantuminen murensi maiden toimintakykyä.

1980-luvun lopulla elintarvikepula, jatkuva valvonta, sensuuri sekä kommunistimaiden ulkopuolelle matkustamista koskevat rajoitukset ja kiellot koettelivat itäblokin maiden kansalaisten sietokykyä ja aiheuttivat turhautumista ja jännitteitä. Tämä turhautuminen vaikutti osaltaan kommunismin romahtamiseen vuonna 1989.

Virtuaalikierros

Painostuksen alainen kommunismi (1970-luvulta 1980-luvulle)Link is external

Romanian kommunistijohtaja Nicolae Ceaușescu kuvasi hallintokauttaan ”kultaiseksi aikakaudeksi”. Henkilökultti, jonka hän yhdessä virkamiestensä kanssa loi ympärilleen, oli kommunististen maiden omituisimpia. Romanialaiset kärsivät Ceaușescun aikana itäblokin alueen pahimpiin kuuluneesta köyhyydestä ja sorrosta.

”Kultainen aikakausi” (Nicolae Ceaușescu)
Romania, 1965–1989
Deak Barna
Maalaus
Jäljennös
Muzeul Național de Artă Contemporană, Bukarest, Romania

Kommunistihallinnon vastustus lisääntyi Puolassa 1980-luvulla, mikä oli jatkoa jo 1950-luvulla alkaneelle työläisten kapinoinnille. Gdańskin telakan lakkoilevat työntekijät perustivat vapaan ammattiyhdistyksen, jonka nimeksi tuli Solidarność. Työläiset vaativat parempia elinoloja ja poliittisia uudistuksia.

Keräyslipas Solidarność-liikkeen tukemiseksi
Ruotsi, 1980–1989
Ośrodek Karta, Varsova, Puola

Vain muutamassa kuukaudessa Itä-Euroopan kansat nousivat heitä kymmenien vuosien ajan otteessaan pitäneitä hallintojärjestelmiä vastaan. Kommunistihallinnot kaatuivat yksi toisensa jälkeen kuin dominopalikat vetäen mukanaan maanosan kahtiajakoa symboloineen rautaesiripun.

Piikkilangoitettu tolppa
Itävallan ja Unkarin välinen raja, 1940- ja 1950-luvut
Puu, metallilanka
Haus der Geschichte der Bundesrepublik Deutschland, Bonn, Saksa

Euroopan yhdentymisen vaiheita II

Länsi- ja itäblokin suhteissa käynnistyi uusi liennytyksen vaihe. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat niiden 35 maan joukossa, jotka tapasivat Helsingissä vuonna 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksessa.

Vuosi 1979 oli merkkipaalu eurooppalaisen demokratian kehityksessä, koska silloin jäsenvaltioiden kansalaiset saivat valita Euroopan parlamentin jäsenet ensimmäistä kertaa välittömillä vaaleilla. Aiemmin kansalliset parlamentit olivat nimittäneet tämän edustajakokouksen jäsenet, mutta nyt Euroopan parlamentista tuli ensimmäinen kansainvälinen elin, jonka jäsenet valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla.

Mitä sisämarkkinoilla tarkoitetaan? Se on yhtenäinen talousalue, jolla ihmiset, pääomat, tavarat ja palvelut voivat liikkua vapaasti. Sisämarkkinat ovat olleet yksi Euroopan yhteisön päätavoitteista sen perustamisesta lähtien.

Virtuaalikierros

Euroopan yhdentymisen virstanpylväät (1970-luku – tänään)Link is external

Helsingin sopimuksen allekirjoitti myös Italian pääministeri ja Euroopan yhteisön neuvoston puheenjohtaja Aldo Moro. ETY-kokous oli Euroopan yhteisölle tilaisuus, jossa se ensimmäistä kertaa puhui yhdellä äänellä maailmanpolitiikan merkittävänä diplomaattisena toimijana.

Helsingin päätösasiakirjaa allekirjoitettaessa käytetty mustekuivain
Suomi, 1975
Hopea
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Vuonna 1985 käyttöön otettu EU-passi on osoitus vapaan liikkuvuuden tarjoamista uusista mahdollisuuksista ja Euroopan yhteisön käytännön toimista, joilla ihmisten halutaan tuntevan itsensä Euroopan kansalaisiksi.

Tanskan EY-passi
Tanska, 1994
Yksityiskokoelma, Bryssel, Belgia

Vuosi 1979 oli merkkipaalu eurooppalaisen demokratian kehityksessä, koska silloin jäsenvaltioiden kansalaiset saivat valita Euroopan parlamentin jäsenet ensimmäistä kertaa välittömillä vaaleilla. Aiemmin kansalliset parlamentit olivat nimittäneet tämän edustajakokouksen jäsenet, mutta nyt Euroopan parlamentista tuli ensimmäinen kansainvälinen elin, jonka jäsenet valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla.

Esite Euroopan parlamentin vaaleista
Iso-Britannia, 1979
Jäljennös
Yksityiskokoelma, Bryssel, Belgia

Euroopan uudet rajat

Vuoden 1989 jälkeen Euroopan kartta muuttui jälleen, kun uusia valtioita syntyi ja vanhoja rajoja piirrettiin uudelleen.

Saksojen yhdistyminen vuonna 1990 tapahtui rauhanomaisesti kansainvälisessä valvonnassa. Samaa ei voi sanoa entisestä Jugoslaviasta, jossa etniset, uskonnolliset ja kulttuuriset erot johtivat raakaan sisällissotaan ja etnisiin puhdistuksiin.

Virtuaalikierros

Euroopan kartoittaminen. 1990-lukuLink is external

Slovenian ja Kroatian itsenäisyysjulistukset johtivat aseelliseen konfliktiin. Se levisi Bosnia ja Hertsegovinaan, missä etniset ryhmät ottivat yhteen. Daytonin rauhansopimukseen vuonna 1995 päättynyttä sotaa leimasivat julmat kansanmurhat ja etniset puhdistukset. Myöhemmin Serbian presidentti Milošević ja maan sotilasjohto suorittivat etnisiä puhdistuksia myös Kosovon konfliktissa.

Hautajaiset Kosovossa
Jugoslavia, 1990
George Merillon
Valokuva
World Press Photo, Amsterdam, Hollanti

Länsi- ja Itä-Saksa yhdistyivät virallisesti yhdeksi valtioksi 3. lokakuuta 1990. Jälleenyhdistymistä vauhditti jatkuva ihmisvirta idästä länteen Berliinin muurin murtumisen jälkeen. Lisäksi Itä-Saksassa samana vuonna pidettyjen vaalien tulos osoitti kansalaisten kannattavan yhdistymistä. Yhdistymissopimus tehtiin sodanjälkeisten miehitysvaltojen eli Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Ranskan ja Ison-Britannian kanssa.

Jälleenyhdistymisen juhlintaa Brandenburgin portilla
Gilles Leimdorfer
Berliini, Saksa, 3.10.1990
Valokuva
AFP / Getty Images

Colour photo reunification party under Brandenburg gate

Euroopan yhdentymisen vaiheita iii

Eurooppalaisten elämäntavat ovat yhä samankaltaisempia, pitivät he siitä sitten tai eivät. Samalla heidän kulttuuri-identiteettinsä ovat kuitenkin pysyneet erilaisina. Avoimet rajat, lisääntynyt liikkuvuus, paremmat viestintäyhteydet, yhteiset lait ja yhteinen raha vaikuttavat kaikki tähän kehitykseen, jota voisi kutsua ”eurooppalaistumiseksi”.

EU on poliittisesti yhtenäisempi kuin koskaan mutta sisäisesti vielä hyvin kirjava. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Eteneekö yhdentyminen? Vai hajoaako Eurooppa jälleen osiksi? Pystyvätkö alkuperäiset aatteet – rauha ja neljä vapautta – pitämään pintansa aikojen saatossa?

Monet poliitikot, kansalaisyhteiskunnan edustajat ja yritykset olivat jo vuosia vaatineet yhteistä rahaa. Euroopan johtavat poliitikot olivat suunnitelleet talous- ja rahaliittoa jo vuonna 1969, ja aloitteen puolesta järjestettiin julkisia mielenilmauksia 1960- ja 1970-luvuilla.

Eurokolikon hahmotelma
Italia, 1965
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Eurooppa on 1900-luvun jälkipuoliskolla muuttunut siirtolaisia lähettävästä maahanmuuttajia vastaanottavaksi maanosaksi. Kun laillinen maahanmuutto on ollut rajoitettua, laiton maahanmuutto on lisääntynyt 1980-luvulta lähtien. Tunisian rannikolle kulkeutuneet tavarat symboloivat surullisella tavalla maahanmuuttajien ahdinkoa.

Vedeltä suojattu pikkulapsen kenkä
Zarzis, Tunisia
Talteen ottanut Lihidheb Mohsen
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Baby's shoe protected in glass bottle by refugee

Peräkkäiset talouden pelastuspaketit, veronmaksajille koituvat vastuut ja kiistanalaiset kansalliset säästötoimet koettelivat kansalaisten uskoa EU:hun. Euroskeptisyys ja EU-vastaisuus lisääntyivät, nationalismi ja äärioikeistolaisuus saivat kannatusta. EU-lippuja poltettiin muun muassa Kreikassa, Unkarissa ja Espanjassa.

Lippu, jossa kehotetaan sanomaan EI Kreikan pelastuspakettia koskevassa kansanäänestyksessä
Kreikka, 5.7.2015
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Flag “No” for the Greek bailout referendum

Jäsenvaltioiden määrä yli kaksinkertaistui kylmän sodan päättymisen jälkeen. Suomi, Ruotsi ja Itävalta liittyivät unioniin vuonna 1995 ja 10 muuta maata vuonna 2004. Romaniasta ja Bulgariasta tuli EU-jäseniä vuonna 2007 ja Kroatiasta vuonna 2013.

Eurooppa: 1957 vs. 2007
Bryssel, Belgia, 2007
Pierre Kroll
Pilapiirros
Jäljennös
Pierre Kroll -kokoelma, Liège, Belgia

Mitä on eurooppalaistuminen? Se tarkoittaa, että kun kaikki EU:n jäsenvaltiot hyväksyvät ja panevat täytäntöön yhteistä lainsäädäntöä, niiden edut yhtenäistyvät ja samankaltaisuus lisääntyy. Tämä yhteisön säännöstönä tunnettu lainsäädäntö on muotoutunut vuosikymmenten saatossa, ja unioniin liittyvien maiden on saatettava se osaksi kansallisia oikeusjärjestelmiään.

80 000 sivua EU-lainsäädäntöä
Hollanti, 2003
Rem Koolhaas
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Yhteinen muisti, erilaiset muistot

Kommunismin romahdettua Eurooppa on muuttunut paljon viimeisten 25 vuoden aikana. Aiemmin suljetut arkistot on avattu, ja ihmisten torjutut kokemukset ja muistot on tuotu julki. Tämä on muuttanut perusteellisesti historian tulkintaa.

Julkiset muistomerkit ja patsaat, kadunnimet, museot ja jopa oppikirjat ovat synnyttäneet kiistoja keskusteltaessa muistamisesta ja unohtamisesta. Eurooppalaisten yhteinen muisti on entistäkin tärkeämpi pohdinnan aihe.

Virtuaalikierros

Yhteinen muisti, erilaiset muistotLink is external

Vuoden 1989 jälkeen ihmiset eivät enää nielleet kommunistien historiantulkintaa, jonka mukaan Neuvostoliitto ja puna-armeija olivat vapauttaneet Itä-Euroopan maat natsimiehittäjien vallasta. Monet pitivät Neuvostoliittoa pelkästään uutena miehitysvaltana. Kommunistihallinnon aikaiset patsaat ja katukilvet nousivat julkisen keskustelun kohteeksi, ja niitä poistettiin tai jopa hävitettiin.

”Neuvostoarmeijan muistomerkin” reliefi, johon on maalattu populaarikulttuurin hahmoja, jotka myöhemmin poistettiin
Sofia, Bulgaria, 2011
Jäljennös
Thomson Reuters Corporation, New York, Yhdysvallat
Sofia, Bulgaria, 2015
Jäljennös
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Relief of the monument to the Soviet Army painted with pop-culture characters and later cleaned

Tähän eurokolikkoon on ikuistettu slovenialainen kommunisti Franc Rozman, joka vastusti urheasti maansa natsimiehitystä. Hänen rinnassaan oleva punatähti – kommunismin symboli – on esitetty EU-lipun tähtien rinnalla.

Kommunistipartisaanin muistoksi lyöty eurokolikko
Slovenia, 2011
Metalli
Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia

Salaisten arkistojen avaaminen entisissä sosialistimaissa oli tärkeää, jotta ihmiset saattoivat tehdä tiliä kommunistisen menneisyyden kanssa. Valtion harjoittama vakoilu ja sorto paljastuivat vihdoin kaikessa laajuudessaan.

Stasin arkistoista tehty paperimöykky
Leipzig, Itä-Saksa, 1989
Paperi
Bürgerkomitee Leipzig e.V., Träger der Gedenkstätte Museum in der ”Runden Ecke” mit dem Museum im Stasi-Bunker, Leipzig, Saksa