Covid osana historiaa

Euroopan museoiden yhteinen foorumi

Euroopan historian talo on käynnistänyt ”Covid-pandemia kuvina” -nimellä kulkevan hankkeen, jossa kerätään aineistoa elämästä pandemian aikana. Siinä on tähän asti keskitytty solidaarisuuden, toivon ja yhteishengen ilmauksiin. Seuraavaksi haluamme jakaa museoiden erilaisissa aineistonkeruukampanjoissaan saamia kokemuksia ja tuloksia. Niiden avulla voimme yhdistää, asettaa vastakkain ja verrata ihmisten kokemuksia eri puolilla Eurooppaa.

Jakki Hopkinit

5-vuotias Jack Pohjois-Devonista käveli koronasulun aikana 50 kilometriä kerätäkseen rahaa NHS:n auttamiseksi. Hän sai kokoon 1550 Englannin puntaa. Jack käveli 5 kilometriä kahdesti viikossa eikä antanut periksi, vaikka se oli rankkaa, koska hän muisti, että ”lääkäreitä ja sairaanhoitajia täytyy auttaa pysäyttämään virus”.  Ehdottaja: Katie Roberts

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Mahi Ahmed

Mahi Ahmed oli sosiaalisen Inclusive Exeter CIC -yhteisön koronatukihankkeen perustaja. Sulkutoimien uhatessa Mahi alkoi valmistella suunnitelmaansa maukkaiden ja ravitsevien aterioiden toimittamisesta haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille eri puolille kaupunkia. Vain päiviä myöhemmin koossa oli ryhmä vapaaehtoisia: koordinoijia, tilausten vastaanottajia, ostajia, kokkeja ja lähetysten kuljettajia. Mahin innostus oli tarttuvaa, ja koko tiimimme oli motivoitunut ja täynnä intoa. Mahin visiosta ja energiasta hyötyi yli tuhat ihmistä, joille toimitimme aterioita ja/tai ruokapaketteja. Hänen mielestään jokainen ansaitsee tulla nimetyksi, mutta hän itse on meidän korona-arjen sankarimme. — Ehdottaja: Alan Quick

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

City Community Trust -järjestö

CCT on Exeterin johtava terveys- ja hyvinvointialan hyväntekeväisyysjärjestö, joka tekee yhteistyötä Exeter City FC -jalkapalloseuran kanssa. Se tarjoaa kaikenikäisille erilaisia aktiviteetteja, joissa pääosassa on terveys, koulutus, hyvinvointi ja liikunta. Koronaviruskriisin aikana CCT halusi osallistua Exeterin ja Itä-Devonin tukipalvelujen toteuttamiseen. Toukokuun ajan he toimittivat pyynnöstä ruokaa ja lääkkeitä yhteisön heikoimmille jäsenille. Sittemmin he ovat tukeneet kotona eristyksissä olevia ja haavoittuvia ihmisiä. Jamie Vittlesin, Andy O’Dohertyn ja City Community Trust -järjestön koko tiimin asetti ehdolle kaupunginvaltuutettu Peter Holland.

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Marilynin lainsäädäntö

Marilyn Laws on maaliskuun lopusta alkaen kerännyt Children’s Hospice South West -hoitokodille yli tuhat Englannin puntaa ja valanut yhteisöönsä turvallisuuden tunnetta. Hän kaivoi esiin ompelutarvikkeensa ja valmisti ympäristön asukkaille kasapäin kasvomaskeja. Siinä sivussa hän keräsi rahaa organisaatiolle, jossa parantumattomasti sairaat lapset ovat viettäneet elämänsä viimeisiä päiviä sulkutoimien aikana. Ihmiset ovat olleet ylenpalttisen anteliaita. He ovat paitsi lahjoittaneet rahaa myös auttaneet Marilynia jakamaan kasvomaskeja. Marilynin työ jatkuu! — Ehdottaja: Simon Tootell

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Paul Mouland

Paul Mouland, Freemoovement-tiimi ja sen vapaaehtoistyöntekijät ovat toimittaneet pyörällä vetämillään kärryillä lämpimiä aterioita asunnottomille, lääkkeitä, kirjoja Exeterin kirjastosta, ruokapaketteja ja välttämättömiä hyödykkeitä taloudellisesti ja henkisesti kovilla oleville. He ovat solmineet kumppanuuksia useiden yhteisön järjestöjen kanssa, joihin kuuluu myös uskonnollisia ryhmiä ja muun muassa St Thomas Food Fight -vapaaehtoisryhmä ja St Thomas Medical Centre. Paul on myös auttanut vetämään verkossa St Thomasin, Alphingtonin ja Exwickin kaupunginosien koronavirushätäkokouksia. He ovat tehneet valtavasti Exeterin kaupungin hyväksi. — Ehdottaja: Chloe Pooley

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Exeterin NMKY:n tukityöntekijät – Peter Hall

Exeterin NMKY:n tukityöntekijä Peter Hall on meidän korona-arjen sankarimme. Kun NMKY:n tuetun asumisen piirissä olevat 31 nuorta menettivät verkostonsa, rutiininsa ja yhteydet yhteisöönsä, Peter ei epäröinyt auttaa. Hän tuki nuoria kaikin tavoin: hän kiersi rakennuksessa ja keskusteli nuorten mahdollisista peloista ja piti heihin yhteyttä etänä, jotta jokainen varmasti tiesi, ettei ollut yksin.

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Exeterin NMKY:n tukityöntekijät – Lydia Brown

Kun koronasulku alkoi 23. maaliskuuta, Exeterin NMKY:n tukityöntekijä Lydia Brown päivysti vuorokauden ympäri ja auttoi väsymättä nuoria, joille liikkumisrajoitukset olivat vaikeita kestää.  Yhden asukkaan Lydia saattoi sairaalaan, toisten puolesta hän jonotti tuntikausia reseptilääkkeitä apteekista. Monet asukkaat halusivat vain keskustella puhelimitse päivällä tai yöllä ja tiesivät, että Lydia oli käytettävissä. Kaikille meille Exeterin NMKY:ssä Lydia on korona-arjen sankari.

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Exeterin NMKY:n tukityöntekijät – Sarah Griffiths

Kun koronaviruspandemia puhkesi, Sarah Griffiths piti yksin Exeterin NMKY:n tuetun asumisen tilat putipuhtaana asuntolan 31:tä nuorta varten. Hän teki kaikkensa ja vaaransi oman terveytensä varmistaakseen, että virus ei leviäisi. Sarah, joka herkeämättä puhdisti yhteistilojen ovenkahvoja ja desinfioi kylpyhuoneita, on esimerkki pyyteettömästä rohkeudesta ja hyväntahtoisuudesta kaikkia nuoriamme kohtaan. Kaikille meille Exeterin NMKY:ssä Sarah on korona-arjen sankari.

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

David Spicer

Hyvä ystäväni David Spicer on korona-arjen sankari, sillä koronasulun ensimmäisten 50 päivän ajan hän soitti joka päivä monilukuisille seuraajilleen verkossa syntetisaattorillaan ”Sano se sävel” -tulkinnan tunnetuista kappaleista. Tästä tuli nopeasti tärkeä rutiini kaikille hänen ystävilleen ja sukulaisilleen, sillä näin heillä oli jotain, mitä odottaa ja mistä jutella yhdessä verkossa. Se toi hymyn ihmisten huulille todella vaikeina aikoina, kun meitä pelotti ja jouduimme pysyttelemään sisällä. Hänen rupattelunsa, vitsinsä ja taitava soittamisensa olivat päivän kohokohta ja auttoivat sietämään sulkutoimia. — Ehdottaja: Dax Oliver

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Sammy Hartstein

16-vuotias Sammy on ollut säännöllisesti mukana Buckfastleighin vapaaehtoisryhmässä ja auttanut ruokapankin ruokapakettien toimittamisessa. Hän on pukenut ylleen kasvomaskinsa ja käsineensä ja kantanut raskaita ruokalaatikoita tukea tarvitseville, usein kovassa helteessä. Ruoan lisäksi hän on toimittanut kirjoja, jotta koteihinsa linnoittautuneet ihmiset eivät pitkästyisi koronasulun aikana. Hän on tehnyt kaiken tämän ja yrittänyt samalla selviytyä isoäitinsä kuolemasta, sulkutoimien aiheuttamasta yksinäisyydestä ja päättötodistuksen saamiseen liittyvästä epävarmuudesta. Ehdottaja: Helen Hartstein

© Kuninkaan Albertin muistomuseo

Kotikampaajalla, huhtikuu 2020

Kolmivuotiaan Oisinin hiuksia leikataan kotona Carryduffissa, Pohjois-Irlannissa, huhtikuussa 2020. Kampaamot olivat kiinni sulkutoimien vuoksi.

© Irish Linen Centre & Lisburn -museo

Lisburnin ja Castlereaghin kaupunginvaltuuston työntekijät ja valtuutettu sekä NHS-kukkateos

Tämän Britannian kansalliselle terveydenhuoltojärjestelmälle (NHS) omistetun kukkateoksen istuttivat Lisburnin 1600-luvulta peräisin olevaan historialliseen linnapuistoon Lisburnin ja Castlereaghin kaupunginvaltuuston työntekijät.

© Lisburn & Castlereaghin kaupunginvaltuusto

Lappu luukulla, Lisburnin kaupungin keskusta, maaliskuu 2020

Kun koko maan kattava koronasulku astui voimaan maaliskuussa 2020, liikkeet määrättiin sulkemaan ovensa. Monet ihmiset olivat hyvin huolissaan pandemiasta, ja liikkeenpitäjät jättivät usein kannustavia viestejä suljettujen tilojensa ikkunoihin, kuten tässäkin: ”Pitäkää huolta itsestänne”. Lisburnin turkkilainen parturi sijaitsee Market Square -kadulla.

© Irish Linen Centre & Lisburn -museo

Lasten liinavaatteiden kasvomaski

Pellava on luja, kevyt ja helposti työstettävä materiaali, joka imee hyvin kosteutta. Se on parhaita kankaita kasvomaskeihin tai suojuksiin. Pohjois-Irlannissa kasvomaskien käyttö tuli julkisissa sisätiloissa pakolliseksi, kun koronaviruspandemian vaikutuksia pyrittiin hillitsemään.   

© Irish Linen Centre & Lisburn -museo

Käsidesi, huhtikuu 2020

Alkoholipohjainen käsidesi oli valtavan kysyttyä pandemian alkuaikoina. Monet tislaamot lopettivat väkevien alkoholijuomien tuotannon ja alkoivat myydä omia käsidesimerkkejään. Crossgarin ulkopuolella Downin kreivikunnassa sijaitseva Shortcross Gin myi tuotteitaan verkossa.

© Irish Linen Centre & Lisburn -museo

Antwerpenin vankilan banderollit

Begijnenstraat-kadulla sijaitsevan Antwerpenin vankilan työntekijät ja vangit valmistivat neljä banderollia. Niissä he välittivät ulkomaailmaan solidaarisia ja empaattisia viestejä ja toivottivat kaikille hyvää vointia.

Maaliskuuta-16. toukokuuta 2020

Keräys: MAs, inv. nro MAS.0328.002

© Antwerpenin vankilan työntekijät ja vangit

Urbaani kuntopolku

”Beerschot Atletiek” ja ”Buurtsport Kiel en Hoboken” kehittivät kuntoiluradan Kielin naapurustolle. Siihen kuuluu erilaisilla julkisilla paikoilla tehtäviä harjoitteita, joissa hyödynnetään penkkejä, portaita ym.

Huhtikuuta 2020

© Beerschot Atletiek, Buurtsport Kiel en Hoboken

Kävelyllä Meir-ostoskadulla

Kun sulkutoimet päättyivät, ostoskatu Meirin kaupat avasivat taas ovensa. Kauppiaat ottivat käyttöön kaikenlaisia varotoimia. Kunta maalautti katuun opasteita, joilla voitiin ohjata väkijoukkoja ja varmistaa lähikontaktien välttäminen.

Maaliskuuta 2020

Keräys: FelixArchief, inv. nro 2876#82

© Thomas Heuser

Iftar ”pyörillä”

Iftar eli paaston rikkominen yhdessä auringonlaskun jälkeen ei ollut tämän vuoden ramadanin aikana mahdollista. Sen vuoksi jotkut moskeijat, kuten El Fath, toimittivat iftar-aterioita pyörällä yksin eläville ja vähävaraisille.

Huhtikuuta-13. toukokuuta 2020

Keräys: FelixArchief, inv. nro 2920#6

© Dienst Levensbeschouwingen ja El Fath -moskeija

”T Akkoord soittaa musiikkia De Fonteinille

Koska ikäihmiset osoittautuivat muita alttiimmiksi koronavirukselle, monien hoitokotien ja palvelutalojen asukkaiden oli pysyttävä sisätiloissa. Tarjotakseen heille hieman viihdykettä torvisoittokunta ’t Akkoord konsertoi De Fonteinin vanhainkodin edustalla.

Toukokuuta 2020

Keräys: FelixArchief, inv. nro 2893#2

© Fanfare’t Akkoord – Diana Van Strijdonck

Säveltäjä Zita Bružaitė ”Ahdistuneisuus”

Kun karanteenista ilmoitettiin 16. maaliskuuta, säveltäjä Zita Bružaitė alkoi luoda uutta ”ahdistuneisuutta” (Lith. Nerimas). Hän käytti siihen joka päivä vähintään puoli tuntia. Bružaitėn museolle lahjoittama käsin kirjoitettu sävellys kuvastaa taiteilijan mielialoja ja olosuhteita sulkukauden pitkinä päivinä.

© Liettuan kansallismuseo

T-paita

Viettäessään aikaa kotona Gintautė keskittyi lempiharrastukseensa, kirjailuun. Hän kysyi Instagramissa ystäviltään, mikä heidän mielestään kuvasi nykytilannetta, ja kirjaili sitten 33 erilaista koronasulkutarinaa vanhaan T-paitaansa. Joukkoon mahtuu vertauskuvia, nostalgiaa ja kysyttyä tavaraa, kuten wc-paperirullia ja hengityssuojaimia. Kun eräs Instagram-seuraaja pyysi Gintautėa kirjailemaan jotain maagista, hänen tulkintansa tästä oli ”koronavirus lasipurkissa”. T-paidan lahjoitti museolle Gintautė Riabovaitė. 

© Liettuan kansallismuseo

Kirsikkapuut kukkivat verkossa

Kevät on aikaa, jolloin kaikki Vilnan asukkaat käyvät ”sakurapuistossa” ihailemassa kukkivia puita. Suojellakseen ihmisiä ja rajoittaakseen väistämätöntä väentungosta Vilnan kaupunki asensi tänä keväänä yhteistyössä televiestintäyhtiö Telian kanssa puistoon kamerat ja organisoi verkkoon suoratoistolähetykset kirsikkapuiden kukinnasta. Vilnan kaupunki lahjoitti tästä kertovan kyltin museolle.

© Liettuan kansallismuseo

Balin lippu

Maaliskuussa 2020, kun useimpien maiden rajat pistettiin yhtäkkiä kiinni, matkailijat olivat vaikean edessä. Liettuan ulkoministeriö alkoi järjestää kotiutuslentoja maista, joissa oli eniten mottiin jääneitä matkustusilmoituksen tehneitä kansalaisia. Viimeinen lento takaisin Balilta oli 28.–29. maaliskuuta. Ugnė Karaliūnaitė, joka palasi kotiin tuolla lennolla, lahjoitti matkalippunsa museolle.

© Liettuan kansallismuseo

Kasvosuojaimen malli

Virusepidemian puhjettua ja sen levitessä nopeasti Liettuan terveydenhoitolaitoksilla ei ollut riittävästi henkilönsuojaimia ja niitä oli lähes mahdotonta hankkia. Vastauksena tilanteeseen School of Robotics kehitti 3D-maskitulosmallin, jota yritykset ja yksityishenkilöt käyttivät terveydenhuollon työntekijöille hyvin lyhyessä ajassa yli 50tuhatta kasvosuojusta varten. Paulius Briedis (VšĮ Robotikos mokykla) lahjoitti mallin museolle.

© Liettuan kansallismuseo

Hamsterin pakkaus

Koronaviruspandemian aikaan, jolloin fyysiset vierailut eivät olleet mahdollisia, tämä ”hamsteripaketti” kävi vaihtoehtoisesta syntymäpäivälahjasta. Se sisälsi kaksi WC-paperirullaa, ison paketin pastaa ja säilyketölkkejä – tuotteita, jotka olivat erityisen hyödyllisiä, kun Saksassa alettiin soveltaa ensimmäisiä koronaviruksen torjuntatoimia. Monet näistä tuotteista hamstrattiin loppuun kaupoista. Lähettäjänä oli ”Hamster-yhtiö, Hamsterkatu, Hamstern”.

Amberg, 18. huhtikuuta 2020

© Margit Haberberger (Museum Foundation Post and Telecommunications)

Kiitos- Kirjenne postikortista

Saksan postilaitos sai tämän itse piirretyn postikortin, jolla lähettäjä kiittää postinjakajia, joille kirjeiden ja pakettien määrän kasvu koronaviruspandemian aikana aiheutti työpaineita. Koronaviruksen torjuntatoimien vuoksi monissa talouksissa tilattiin yhä enemmän tavaroita kotiovelle. Kontaktittomat toimitukset ovat sittemmin yleistyneet. Tätä kiitoskorttia voidaan pitää samankaltaisena eleenä ja osoituksena solidaarisuudesta postinjakajia kohtaan kuin jokailtaiset aplodit terveydenhuollon ammattilaisille. Postikortin leimassa näkyy Kölnin katedraali lumisateessa.

Köln, 30. maaliskuuta 2020

© Deutsche Post (Museum Foundation Post and Telecommunications)

Päiväkirja poikkeusajoilta

Tässä taiteilija Hasso von Henningesin julkaisemassa kirjassa on tekstejä 20 kirjoittajalta, jotka kertovat arjen kokemuksistaan, rutiineistaan ja tunnelmistaan korona-ajalta maalis-huhtikuussa. Noina viikkoina elämää määrittivät koronaviruksen torjuntatoimet ja omaehtoinen eristäytyminen. Kirjoittajat ovat kirjanneet ajatuksiaan osin käsin, osin digitaalisesti. 260-sivuista teosta on painettu 32 kappaletta.

Nürnberg, maalis-huhtikuu 2020

© Hasso von Henninges (Museum Foundation Post and Telecommunications)

Postikortteja koronan aikaan

Taiteilija Susanne Schattmann lähetti postissa sukulaisilleen ja ystävilleen akryylimaalein maalattuja vanhoja postikortteja ja pyysi heitä kuvittamaan ja palauttamaan ne. Hän saikin takaisin yli 50 luomusta kaikenikäisiltä ihmisiltä. Postikorttigalleriassa ovat edustettuina kaikenlaiset aiheet ja tekniikat vesiväreistä ja valokuvista mietelauseisiin ja symboliikkaan. Se tuotti myös vapaasti muokattavan ”korttikierroksen” ja omatekoisen laulun.

Nürnberg, maalis-kesäkuu 2020

© Susanne Schattmann (Museum Foundation Post and Telecommunication)

Vanhuksille räätälöidyt Skypen ja iPadin käyttöohjeet

Koronaviruspandemia on vauhdittanut digitalisaatiota. Koska lähikontakteja on pitänyt välttää, ihmiset ovat alkaneet yhä enemmän käyttää yhteydenpitoon digitaalisia välineitä. Niinpä myös C. Rauch osti yli 80-vuotiaille vanhemmilleen iPadin voidakseen edelleen kommunikoida heidän kanssaan kasvokkain. Vanhemmilla ei ollut kokemusta tietokoneista, älypuhelimista eikä internetistä, joten Rauch laati heille yksityiskohtaiset ohjeet ja lähetti ne heille postissa laitteen mukana. Niissä hän selittää, miten laitetta ja Skype-palvelua käytetään.

Dortmund, 22. maaliskuuta 2020

© C. Rauch (Museum Foundation Post and Telecommunications)

Tandle Hillsin puisto

Vilkkaat puistot, leikkikentät ja lasten kerhot vaihtuivat aukeisiin niittyihin, korkeaan ruohoon ja tilan tuntuun taivasalla. Tandle Hills on ollut ja tulee olemaan turvapaikkamme. Lapset tarvitsevat vapaata tilaa, aikaa ja leikkiä ilman talon, aikuisten ja ympäröivän maailman sääntöjä. Kun kaikki tuntui kaatuvan päälle, tämä paikka pelasti meidät.

© Claire Iberson

Lastensairaalan hoitajien koristellut kasvosuojaimet

Oldhamin sulkutoimimuseo on verkkohanke, jossa kerätään tuokiokuvia kaupunkilaisten elämästä koronapandemian aikaan. Heitä pyydettiin tarkkailemaan ympäristöään ja tallentamaan otoksia tästä ajasta. Niistä tehdään digitaalinen aikakapseli Oldhamin tulevia asukkaita varten.

© Lucy Lees

Nalle ikkunassa

Oldham-galleria on julkaissut yhdeksän digitaalista näyttelyä eri teemoista: Elämää sulkutoimien aikaan, Ystävällisyys, Esineitä, Tekemistä, Muutoksia, Viestejä, Luonto, Liikunta ja Työ. Elokuussa he pyysivät myös kirjoituksia – ”Sockdown letters” -kirjeitä.

© Helen Hopkins

Yhteydenpitoa välimatkan päästä

Tähän mennessä 80 ihmistä on lähettänyt yli 300 kuvaa ja kirjoitusta. Niistä saa alkunsa hieno arkisto, jonka avulla galleria voi kertoa tuleville sukupolville, miten alueella elettiin globaalin pandemian tehdessä tuhojaan.

© Jane Whittaker

Hyppää ja poseeraa!

Kriittisten alojen työntekijöiden lapsille järjestettiin tekemistä koulussa.

© Alexandra Park Junior School, Oldham

Corona Solidaritätsband

Julkishallinnon työntekijät saivat tämän rannekkeen sosiaaliministeriöltä. Siinä esitetään kuvasymbolein varotoimet, joita noudattamalla voi hidastaa koronaviruksen leviämistä.

© Liechtensteinin kansallismuseo

Rajanylityspaikka

Valokuva on otettu Liechtensteinissa sijaitsevasta Ruggellin yhteisöstä Itävallan rajalla rajan sulkemisen aikana. Kyltissä lukee: ”Rajanylityspaikka suljettu kaikelta liikenteeltä (myös jalankulkijoilta)”.

© Sven Beham

Impressioni Vaduzista – ”Bus stop”

Linja-autopysäkki Vaduzin kunnassa: pysäkin juliste kertoo bussimatkustajille ja -kuljettajille varotoimista.

© Sven Beham

Otoksia Ruggellista – ”Julisteita”

Ruggellin kunnan postitoimisto.

Vasemmalla Esitetään lyhennetyt aukioloajat, jotka tulevat voimaan 20. huhtikuuta 2020. Sitä ennen posti oli kiinni.

Oikealla: On koronapandemiasta johtuvia ohjeita etäisyyden säilyttämisestä ja käteismaksujen välttämisestä.

© Sven Beham

Gesperrt Poster Gemeinde Balzers

Vuoden 2020 maaliskuun puolivälin ja toukokuun puolivälin välillä kaikki Balzersin kunnan leikkikentät ja urheilukentät olivat suljettuina. Siitä ilmoitettiin tällaisella julisteella.

© Liechtensteinin kansallismuseo

Jenny Mclean muistaa Nidiyan

Rajatiet ovat pari sataa telakkaa, joista asun. Kävin siellä eilen ja tapasin jamaikalaisen miehen nimeltä Tony Mclean, jonka kanssa tuli puhetta tästä hankkeesta. Hän kertoi vaimonsa Jennyn olevan parhaan ystävänsä Nidiyan hautajaisissa, joka juuri kuoli koronavirukseen. Puhuin hänen kanssaan tänä aamuna, ja hän sanoi olevansa iloinen siitä, että hän on iloinen siitä, että hän on siellä paljon. Ystävänsä Nidiyan hautajaisissa hän tuli lähes huonovointiseksi muistellessaan 33 vuotta kestänyttä ystävyyttä. Wolverhamptonissa mustat ja aasialaiset näyttävät kärsineen taudista eniten.

© Anand Chhabra, Wolverhampton.

Anand oli yksi Englannin historian tilaamista kymmenestä taiteilijasta.

Clap NHS:lle

Yksi hankkeen kymmenestä taiteilijasta, Roy Mehta, valitsi tämän kuvan kokoelmaan, jossa on kymmenen kuvaa Lontoon esikaupungeista. Hän totesi, että  ”Kuva, jonka olen poiminut, on ”Shuvaseesh Das, Clap For NHS London”. Pidin muistakin kuvista, mutta tämä kertoo niin monen ihmisen todellisuudesta sulkutoimien aikana. Valokuva on rajattu niin, että pariskunnan lisäksi näemme lähiympäristöä, ja parvekkeella taputtaminen voi tarkoittaa vain, että he osoittavat suosiotaan terveydenhuollon työntekijöille. Vakavat ilmeet tekevät kuvasta vaikuttavan.

© Shuvaseesh Das, Lontoo

Vesisotaa turvavälin päästä

Hauskanpitoa kuumana kevätpäivänä. Kaksi kaverusta ”sotii” itsensä läpimäriksi ja vesiastiansa tyhjiksi. Heidän viaton kikatuksensa ja kiljahduksensa muistuttavat menneistä päivistä ja enteilevät tulevia.

© Ali Hood – Plymouth

Ali on yksi niistä lähes 3000 ihmisestä, jotka toimittivat kuvan kokoelmaa varten. Hänen kuvansa valittiin edustamaan Lounais-Englantia yhdeksän muun kuvan kanssa.

Juliette, Juliette (kadun ääniä)

Kevään tuodessa mukanaan auringonpaisteisia ja lämpimämpiä päiviä, olen huomannut pystyväni lepäämään parhaiten juuri pihalla. Sulkutoimet yhdistettyinä ärhäköihin oireisiin tekivät tästä pienestä ulkotilasta jälleen sen turvasataman, mitä se on minulle aina ollut: paikka on jälleen maailmalla vain tuulipuhaltamalla, hirvittävänä lintuna, lasten kukkarokkina tai suljettuina silminäni kevätauringoa vastaan. On pieni ihme omistaa tällainen paikka, kun kaikki asuvat niin ahtaasti.

© Bella Milroy, Chesterfield, Derbyshire.

Bella oli yksi kymmenestä historiallisen Englannin tilaamasta taiteilijasta.

Samanaikaista hiustenleikkausta

Kahden vierekkäisen talon puutarhoissa leikataan hiuksia samaan aikaan. Oikealla oleva puutarha kuuluu vakituiselle valokuvaajallemme Alun Bullille.

© historiallinen Englanti

Valokuvaaja – Alun Bull, Sheffield

Alun on yksi Historic Englandin vakituisista arkkitehtuuriin erikoistuneista valokuvaajista.

Suojamaski

Tämän kasvomaskin suunnitteli koronakriisin aikaan modisti Isabelle Mathieu Alleuristä, Belgiasta. Luonti kehitettiin kuurojen, huonokuuloisten tai multaisten kanssa käytävän viestinnän mahdollistamiseksi. Liègen Relab-ateljee osallistui hankkeeseen huolehtimalla materiaalien laserleikkauksesta ja varmistamalla, ettei kangas hierry visiirin reunaa vasten.

© Isabelle Mathieu, Liègen maakunta, Wallonie, Belgia

Suukotta, mutta lämmöllä!

Rintamerkki, jolla kannustetaan pitämään turvaväliä koronaviruskriisin vuoksi.

Musée de la Vie wallonne -museon tuotantoa, painettu metalli.

Kaikki järjestyy. Ihan varmasti!

Käsin maalattu kuva, joka valaa toivoa koronaviruskriisistä johtuvien sulkutoimien aikana.

© Valentine Paquay

Sateen jälkeen... tulee auringo, jää kotiin!

Tämän pahvikuvan maalasivat äiti ja lapsi sulkutoimien aikana. Se oli päivästä toiseen esillä talon pohjakerroksen kadunpuoleisessa ikkunassa.

© Julie Sohier

Ei enää rullalautoja

Maaliskuun 2020 lopussa, kun Iso-Britanniassa aloitettiin sulkutoimet, lähes kaikki pysähtyi. Myös ulkoleikit ja harrasteet. Tässä kuvassa on South Inchin autio skeittipuisto Perthissä, Skotlannissa.

Valokuva: Mark A Hall, copyright Perth Museum & Art Gallery, Culture Perth & Kinross, Perth, Skotlanti

Haltijoita ja sateenkaaria

Hyvin pian sulkutoimien ja etäkoulun alettua monien lapsiperheiden kotien ikkunoihin ilmaantui leikkimielisiä taideteoksia, jotka kuvastivat toivoa ja huolta.

Valokuva: Mark A Hall, copyright Perth Museum & Art Gallery, Culture Perth & Kinross, Perth, Skotlanti

Graffiti-säännöt OK?

Sulkutoimien kestettyä kaksi kuukautta empatian ilmausten rinnalle alkoi ilmaantua leikkimielisiä protesteja. Tämä graffiti luotiin A9-sillan alle Almond-joen yli Inveralmondissa Perthissä Skotlannissa.

Valokuva: Mark A Hall, copyright Perth Museum & Art Gallery, Culture Perth & Kinross, Perth, Skotlanti

Sulkuajan liitutaidetta

Sulkutoimien aikana lapset löysivät joitakin perinteisiä tapoja pelata lähempänä kotia. Tällaisia liitupiirustuksia ja pelejä oli monissa paikoissa, tässä tapauksessa Perthin keskustassa, Skotlannissa.

Valokuva: Mark A Hall, copyright Perth Museum & Art Gallery, Culture Perth & Kinross, Perth, Skotlanti.

Maalattuja pikkukiviä

Sulkuajan lopulla lapset alkoivat jättää maalattuja pikkukiviä koulujensa ulkopuolelle solidaarisuuden ja empatian osoituksena.

Kuvassa on osa perheiden yhteistaideteosta (”family lockdown caterpillar”) Moncrieffen alakoulun ulkopuolella Perthissä, Skotlannissa.

Valokuva: Mark A Hall, copyright Perth Museum & Art Gallery, Culture Perth & Kinross, Perth, Skotlanti

”Budapestistä”

Kun ihmiset alkoivat ostaa myymälät tyhjiksi maskeista, halusin myös suojata itseni – ja erottua joukosta. Tilasin itselleni tällaisen keskiaikaisen ruttolääkärin maskin. Ajattelin, että jos se toimi keskiajalla, sen täytyy toimia nytkin. Sain sen juuri sopivasti huhtikuussa. Käytin maskia viikon ajan ruokaostoksilla, kadulla kävellessäni ja julkisessa liikenteessä. Minne tulinkin, keskustelu taukosi, ihmiset säikähtivät minua. Ammattivalokuvaajat pyytävät minua vieläkin kuvaan kadulla. Oli pandemia tai ei, ihmisten ei pitäisi menettää huumorintajuaan, vaikka huumori sattuisikin olemaan mustaa.

© Miklós Neszt

”Mosonmagyarórvárista”

Kaikki alkoi illalla 13. maaliskuuta, kun saimme tietää, että seuraavasta maanantaista alkaen emme saisi mennä kouluun. Ajattelimme, että se kestää vain viikon tai kaksi, mutta olimme väärässä.

Nämä maskit on tehty kotoa löytyneistä kankaista. Teimme lapsille värikkäitä maskeja ja muille valkoisia, kolmikerroksisia maskeja. Toivon, että elämä palaa pian normaaliksi. Nyt kun tilanne on parantunut, pääsemme kesäleirille, ja saan taas olla kavereiden kanssa!

© Léna Krisztina Czencz

”Mezőkövesdistä”

Paikallinen ompelija teki tämän maskin minulle häihini. Aikaa oli vähän, joten sitä ei ole kirjailtu. Meidän suvussamme on matyóita, ja matyó-naiset ovat jo monessa sukupolvessa kirjoneet kauniisti pukuja ja muita tekstiilejä.

Kun meidät vihittiin 21. maaliskuuta Mezőkövesdissä, tyttöystävästäni Beáta Görzsönystä tuli vaimoni Beáta Kiss. ) Turvallisuustoimenpiteiden vuoksi meillä oli kyseisenä päivänä vain muutamia vieraita, joten se oli räikeä mutta myös hämmästyttävä muisti.

© József Kiss

”Debrecenistä”

Olimme lukeneet paikallislehdistä ja netistä, että hallitus pyytää kansalaisia auttamaan ompelemalla maskeja kotona. Lähetimme sähköpostiviestin, jossa ilmoittauduimme mukaan, ja saimme myönteisen vastauksen yhdeltä Debrecenin monitoimitalolta, josta meille toimitettiin kaikki materiaali, kuminauhat ja maskin kaava. Sen jälkeen kaikki oli aika helppoa. Mieheni piirsi kaavan kankaalle, poikani (joka on vajaatyökykyinen) leikkasi maskit irti ja minä ompelin ne kokoon. Teimme yli 150 maskia muutamassa päivässä. Se oli hauskaa ja myös todella hyödyllistä!

© Mária Hajduné Ferenczi

”Herendistä”

Olen Herendistä, Veszprémin läänistä. Valmistimme vapaaehtoisesti ja yhteistyössä ompeluliikkeiden ja sponsorien kanssa noin 50.000 maskia ja jaoimme ne ihmisille ilmaiseksi. Suurin osa meni sairaaloihin ja apteekkeihin.

© Katalin Orbán

Uusi muu tilanne

Pyysimme vierailijoita lähettämään meille valokuvia kasvosuojuksineen. Nämä kasvosuojukset ovat pakollisia, joten ne määrittelevät uusia kasvoja julkisissa tiloissa.

© Paloma Sánchez

Sulje kulttuuriperintö

Koronasulun aikana pyysimme yleisöämme kuvittelemaan kotinsa museoksi ja kertomaan videolla omasta suosikkiesineestään. Alfonso kertoi tämän hatun tuovan hänen mieleensä monia muistoja hänen kotimaastaan Meksikosta.

© Alfonso Hernández

Kriisinaikaista antropologiaa

Koronasulun aikana yli 20 antropologia teki museon kanssa yhteistyötä raportoiden siitä, mitä ympärillä tapahtui ja minkälaisia muutoksia ihmisten elämässä oli odotettavissa tämän jälkeen. Heidän artikkelinsa on julkaistu museon verkkosivustolla. Tämä valokuva on esitetty Álvaro Alconadan tekstissä ”Suspendidos en un tiempo de reflexión”.

Kuvan paperilapussa lukee ”Älä koske minuun! Voisin saada viruksen!”y

© Álvaro Alconada

Ikkunat maailmaan

Niiden viikkojen aikana, jolloin espanjalaiset joutuivat pysyttelemään kodeissaan välttyäkseen sairastumasta koronavirustautiin, he pystyivät vain ikkunoistaan näkemään, mitä ulkopuolella heidän kadullaan tai naapurustossaan tapahtui. Niinpä pyysimme heitä lähettämään meille valokuvia. Tämä Anan ikkunasta otettu valokuva osoittaa, että neljän seinän sisälle ”lukittunakin” voi nähdä sateenkaaren. Huhti-toukokuu 2020

© Ana Gil

Uusi arki

Pyysimme ihmisiä lähettämään meille myös valokuvia paluusta naapuruston arkeen sen jälkeen, kun he eivät olleet kuukausiin voineet käydä missään. Ángel lähetti valokuvan siitä, kun hän ensimmäistä kertaa pitkään aikaan pääsi käymään kirkossa.

© Ángel Villa

Yhteisöllisen Poikkeusliike-tanssitapahtuman osallistuja Helsingin Ruoholahdessa 27.3.2020. Ihmiset osallistuivat etätanssitapahtumaan ympäri Suomea tanssimalla valitsemassaan paikassa samana kellonaikana kahdenkymmenen minuutin ajan.

© Mikko Patrikainen, Museovirasto

Superhoitaja-seinämaalauksella kiitetään sairaanhoitajia heidän työstään korona-aikana. Molotow Finlandin graffititeos on kunnianosoitus hoitoalan työntekijöille Helsingin Vallilan Konepajan alueella 28.4.2020.

© Sakari Kiuru, Museovirasto

Yhteisöllisen senioritalo Loppukirin asukkaiden jokailtainen Iltahuuto-yhteislaulutapahtuma 19. maaliskuuta 2020 Helsingin Arabianrannassa. Yli 70-vuotiaat asukkaat välttivät fyysisiä kontakteja koronan aiheuttamana poikkeusaikana.

© Hannu Häkkinen, Museovirasto

Helsingin Saksalaisen koulun (Deutsche Schule Helsinki) 3B-luokan ympäristöopin tunti Sinebrychoffin puistossa 26. toukokuuta 2020. Osa koululuokista työskenteli ulkona ja osa sisällä, kun koulut taas avattiin toukokuun puolivälissä. Taustalla erityisopettaja Anmol Dogar.

© Sakari Kiuru, Museovirasto

Hurstin apu -järjestö jakoi ruokaa heikko-osaisille ja köyhille koronasta huolimatta Helsingin Kalliossa 17. huhtikuuta 2020. Sulkutoimien vuoksi jonotus hylättiin ja ruokaa jaettiin aina, kun ihmiset sitä pyysivät. Avustusjärjestö jakaa vaate- ja ruoka-avustuksia ympäri vuoden niitä tarvitseville ja järjestää erilaisia tapahtumia.

© Sakari Kiuru, Museovirasto

Koronaviruspandemian puhjetessa Slovenian etnografinen museo halusi yhteiskunnallisesti vastuullisena laitoksena reagoida pandemiaan ja ennen kaikkea miettiä, miten se voisi auttaa ihmisiä tässä tilanteessa. Päätimme ryhtyä keräämään vitsejä, joita aiheesta oli alkanut kiertää. Halusimme näin saada ihmiset hyvälle tuulelle ja unohtamaan sairauteen, eristykseen ja yksinäisyyteen liittyvät arjen huolet, pelot ja ahdistuksen.

© Blaž Verbič

Halusimme toisaalta myös dokumentoida yhteiskunnallista tilannetta henkiseen kulttuuriperintöömme kuuluvien vitsien avulla. Eräässä vitsissä leukaillaan, että vitsien määrästä päätellen tämä on kaikkien aikojen hauskin pandemia. Toisessa taas irvaillaan, että koronavitsit leviävät nopeammin kuin virus itse.

© Blaž Verbič

Vitsejähän kerrotaan yleensä suullisesti, mutta tällä kertaa, kun ihmiset joutuivat pysyttelemään kotona, kaikki siirtyi internetiin ja alaa valtasivat uudet viestintätavat.

© Blaž Verbič

Kahden kuukauden aikana olemme keränneet yli 1000 vitsiä. Osa niistä on heijastettu näytteille museon pääaulaan, ja niihin voi tutustua myös museon edustalla olevalla ständillä, missä kirjoitamme uusia vitsejä joka viikko. Kesämuseon yöllä 20. Kesäkuussa 2020 valmistaudumme ”Koronski humor” -näyttelyyn.

© Blaž Verbič

Piirros CORONA HUMOUR -näyttelystä: Vitsejä pandemian ajalta (teemana ”Etäkoulu vs. etätyö”).

© Blaž Verbič

Sami Nasr Co Monaghanista, joka nauttii auton ikkunasta viileästä umpikujasta ajaessaan sulkutoimien jälkeen.

© Amina Nasr

Monaghanista kotoisin oleva Tara McCarron ja hänen kollegansa, jotka työskentelevät sairaalan koronaosastolla.

© Fiona McCarron

Tienäkymä Monaghanin pohjoisosasta koronasulun ajalta.

© Angela Ovens

Monaghanista kotoisin oleva Glenn Murphy perheineen. Hän juoksi koronasulun aikana maratonin kiertäen omaa taloaan ympäri ja keräsi tempauksellaan yli 13,500 euroa Monaghanissa koronan torjunnan etulinjassa työskenteleville.

© Glenn Murphy

Orvokein kirjailtu maski

”Kirjailun innokkaana harrastajana tiedän, että siihen on varattava runsaasti aikaa. Vapaa-aikanani kirjailen myös paljon. Käsintehdyssä maskissa on kaksi kerrosta. Valitsin koristeeksi orvokin kahdesta syystä. se on kevään ensimmäisiä kukkijoita, ja orvokit alkoivat kukkia juuri samaan aikaan, kun pandemia puhkesi Unkarissa. lisäksi se symboloi uudelleensyntymistä ja toivoa – toivoa viruksen selättämisestä.”

© Márta Halászné Magyar

Teknologia ja luovuus

”Sekä mieheni että minä teimme etätyötä koronasulun aikana. Oma päivärytmini on tasainen ja melko kiireinen. Hänen työmääränsä vaihtelee, mutta valvonta on tarkkaa ja hänen aktiivisuuttaan työkoneella seurataan ajoittain. Se voi olla turhauttavaa silloin, kun työtehtäviä ei ole ja tiedät, että kotona kuitenkin olisi paljon tehtävää. Keksimme ratkaisun varrastikkujen avulla. Kun työskentelen, myös toinen näyttö on edelleen päällä. ”

Nimetön

Keskiosa

”Käytän mielelläni luovuuttani suunnitellessani koristeluja. Tämä perustaminen on ollut pääsiäisen keskeinen osa. Emme olleet nähneet perheenjäseniämme viikkokausiin. Päivärutiineihimme kuului koronapäivitysten seuraaminen televisiosta. Huumorilla höystettyinä päivät sujuvat mielestäni paljon mukavammin.”

© Nóra Veloz

Paljonpuhuvat maskit

”Ihmiset alkoivat hamstrata kaupoista maskeja heti pandemian puhjettua Unkarissa, joten päätin tehdä itse omat maskini – se vaikutti ainoalta ratkaisulta. ETSIn ensiluokkaista puuvillapaitaa, jonka selkämyksestä voisin tehdä kuusi maskia.

Kuva koskettaa minua syvältä, sillä Italia on suosikkimaani, joka joutui myös ensimmäisenä viruksen kouriin Euroopassa. Italian kielessä on ilmaus ”dare una mano”, joka tarkoittaa auttavan käden ojentamista lähimmäiselle. T-paidasta puuttuu toinen hiha ikään kuin symbolina sille, että Italia ei saanut tarvitsemaansa apua mailta, joiden turisteja varten näitä tavaroita lähinnä tehdään.”

© Katalin Zubora

Silityslaudat

”Tästä silityslaudasta on tullut seitsemän viime viikon aikana paljon merkittävämpi osa arkeamme kuin milloinkaan edellisten kymmenen vuoden aikana. Sen korkeutta voi säätää, joten se on lapseni etäsoittotuntien aikana oivallinen läppärin alusta, jonka ansiosta piano-opettaja näkee sekä hänen asentonsa että hänen sormensa. Jo pelkästään tästä syystä se on ollut kannattava ostos.”

© Emőke Nagy

Yhdessä mutta erillään

Tytär puhuu äitinsä kanssa puhelimessa. Äiti asuu hoivakodissa, mutta he onnistuivat näkemään toisiaan määräyksiä noudattaen ja etäisyyttä pitäen.

© Naja Christiansen

Mene kotiisi

Pääsiäisen aikaan eräälle harvaan asutulle paikkakunnalle saapui yhtäkkiä sankoin joukoin ihmisiä retkeilemään, vaikka Tanskan suositusten mukaan olisi pitänyt pysyä kotona. Paikallinen asukas tuohtui ihmispaljoudesta ja pystytti tien varteen kyltin, jossa luki ”Mene kotiisi”. Naapurit ärsyyntyivät siitä, joten hän otti kyltin lopulta pois. 

© Anne-Mette Marchen Andersen

Synttärit

Syntymäpäivä ilman vieraita! Hoitokodit suljettiin ja vierailijoilta evättiin pääsy viruksen vuoksi. Sen vuoksi Grethe Gertsenin perheen oli kokoonnuttava 2. huhtikuuta hoivakodin ulkopuolelle juhlistamaan hänen 91-vuotispäiväänsä. Hän itse istuu ikkunan ääressä.

Nimetön

Hoitaja

Museo saa päivittäin ihmisiltä kertomuksia siitä, miten heidän elämänsä on yhtäkkiä mullistunut täysin. Charlotte Høj Opheim-Winje on yleensä ortopedinen kirurginen sairaanhoitaja, mutta muutamassa päivässä hänet on koulutettu uudelleen hoitamaan koronapotilaita Farsøn sairaalassa. Hänen tarinansa on nyt tallennettu tulevia sukupolvia varten.

Nimetön

Netto

Kauppojen edustoilla asiakkaita ohjeistetaan ottamaan huomioon toiset asiakkaat ja työntekijät ja huolehtimaan turvaväleistä. Ihmisiä valistetaan myös siitä, ettei hamstraaminen ole tarpeen, sillä tavaraa toimitetaan kauppoihin edelleen joka päivä. Kyltit ja varoitukset muodostavat merkittävän osan tästä varsin erikoisesta tilanteesta kertovasta museon aineistosta. Myöhemmin osa niistä päätyy museon kokoelmaan. Museo tekee myös yhteistyötä kunnanjohtajan toimiston kanssa ja tallettaa yhteenvetoja päätöksistä sekä muita tärkeitä kunnan asiakirjoja.

Nimetön

Østerbrogade

Autiot kadut ja kaupungit. Ihmiset pysyttelevät kotona. Myös tästä museo kerää nyt merkittävässä määrin aineistoa.

Nimetön

Faktat

Käsidesi, kertakäyttöhanskat ja ohjekyltit oikeaoppisesta asioinnista kaupassa sekä asiakkaiden enimmäismäärästä. Kaupassa käymisestä on yllättäen tullut riskialtista, eikä mikään ole niin kuin ennen. Museo kerää nyt aiheesta aineistoa ja näkee koronakriisin ainutlaatuisena tilaisuutena dokumentoida historiaa juuri sillä hetkellä, kun kaikki tapahtuu. Museo pitää tärkeänä kuvata kaikkia meneillään olevia muutoksia.

Nimetön

Kärrylaukku

”Ennen” tämä kärrylaukku muistutti viikonlopun kauppareissusta, joka ”oli pakko tehdä”, vaikka olisi ollut kaikkea muuta paljon kiinnostavampaa puuhaa. Sitä vedettiin perässä kuin raskasta taakkaa, ja se oli meille pelkkä käyttöesine. Nyt koronasulun aikana se on saanut uuden merkityksen ja kertoo mahdollisuudesta päästä ulos ja seikkailla.

© Anne (Viroflay – Ranska)

Kuivausteline

Koska (kärrylaukkukuvan lähettänyt) vaimoni tekee etätöitä työhuoneeksi kutsumassamme huoneessa, minun on pysyteltävä olo-/ruokailuhuoneessa. Käytimme työhuonettamme aiemmin milloin piano- tai lauluharjoitteluhuoneena, milloin tietokonehuoneena taikka maalausateljeena ja muutaman päivän välein myös kuivaushuoneena. ”Plume” ja minä asumme nyt ruokailu-/kuivaushuoneessa. Lohdutan itseäni sillä, että tämän koronasulun aikana silittämisestä on tullut tarpeetonta... joten meidän ei sentään tarvitse asua silityshuoneessa!

© Christiane (Viroflay – Ranska)

Matkapuhelin

Kännykästä tuli minulle erittäin tärkeä jo koronasulun alussa, koska olen sen avulla voinut pitää yhteyttä perheeseeni ja ystäviini. Se mahdollistaa myös yhteydenpidon opettajaani. Entinen kännykkäni meni rikki koronasulun alkua edeltävänä viikonloppuna ja sain ostettua uuden aivan viime hetkillä keskiviikkona, jolloin kaikkien kauppojen piti sulkea ovensa puolilta päivin. Saavuin kauppaan klo 11. Phew!

© Louane (Anderlecht – Belgia)

Loukku 2020/En ole paikalla 2020

”Vaikka vanhempieni talo on paljon suurempi kuin yksiö, jossa asuin Bukarestissa ennen karanteenia, minusta tuntuu kuin olisin suuressa eläintarhan häkissä, jollaisessa eläin saa elää sen luonnollista elinympäristöä jäljittelevissä olosuhteissa mutta siltä on riistetty sen vapaus.”

© Teodora Savu (s. 1996), UNARTE – Graphic Arts -jaoston opiskelija, toinen vuosi, maisterin tutkinto sen jälkeen, kun hän on ensin valmistunut scenografiaan

Koti on kaikkialla -hanke: Visusti sisällä, 2020/Soitellaan, 2020

”Valitettavasti joudun olosuhteiden pakosta pitämään asuntoani ainoana ”kotinani”. Piirtämällä voin paeta tilannetta hiukan ja sijoittaa itseni tutulta tuntuviin paikkoihin. Vaikka kuvistani välittyykin yksinäisyyden ja pitkästymisen kokemus, pidän tätä jaksoa erittäin hyödyllisenä taiteellisen ja muun kehitykseni kannalta.”

© Mălina Lorelei Fulga (n. 1998), opiskelija UNARTE – Graphic Design Department, kolmas vuosi, BA-taso.

Ote karanteenipäiväkirjasta, 2020

”Mikä päivä nyt on” -sarja on lyhyt karanteenipäiväkirja, joka kuvaa lähes kuukauden ajalta sopeutumisprosessiani pandemian keskellä. Se alkoi yliopisto-opintoihini kuuluvana tehtävänä, mutta siitä kehkeytyi yksi terapeuttisimmista asioista, joita olen tehnyt näiden kuukausien aikana.

Päiväkirjassa on kaksi osaa: ensimmäisessä osassa vastataan kysymykseen ”Missä olen?”, ja se heijastaa pääasiassa psykologisia muutoksia, jotka johtuvat uudesta ja aivan liian erilaisesta todellisuudesta niiden neljän seinän välillä, joissa olemme juuttuneet yön yli. Toisessa osassa kysytään ”Missä haluaisin olla?” ja kuvataan nostalgisesti niitä pieniä, aikanaan niin jokapäiväisiä toiveita, joita putkahtaa mieleemme näinä aikoina.

Diana Grigore (s. 1997), UNARTE – Department of Object Design and Visual Communications Department -oppilas, ensimmäinen vuosi, MA-taso