Kiertotalouteen perustuvassa näyttelyssä rakenteiden pystytykseen, väliseiniin ja näyttelyn toimivuuden varmistamiseen käytettyjä materiaaleja on käytetty jo ennen näyttelyä ja niiden elinkaari jatkuu vielä sen jälkeen (täysi kiertomateriaali) tai ne on valmistettu uudelleenkäytetyistä tai kierrätetyistä materiaaleista (osittain kiertomateriaali). Esimerkiksi Throwaway-näyttelyssä koko skenografiaa ja esittelyjä tukevassa rakenteessa käytetään rakennustelineitä, jotka ovat täysin kiertotalouteen perustuvia materiaaleja, joita käytetään useita kertoja rakennustyömailla. Näyttelytaulut ovat kierrätyspulloista ja -pusseista valmistettuja muoviseiniä, joita käytetään myöhemmin vielä uudelleen.
Museo teki yhteistyötä Brysselissä toimivan osuustoiminnallisen suunnittelutoimisto Rotorin kanssa. Tavoitteena oli sisällyttää näyttelyn suunnittelusta ja tuottamisesta järjestettävään tarjouskilpailuun kriteerejä, joiden avulla mitattaisiin sitä, missä määrin näyttely tuottaa jätettä. Pyysimme valittua ehdokasta Ypunto Endingiä nimittämään kiertotalousjohtajan, joka olisi vastuussa kiertomateriaalin hankkimisesta näyttelyä varten. yritys otti hankkeeseen mukaan Madridissa toimivan Basurama-kollektiivin.
Basuraman mukaan uuden luominen kiertotalouden pohjalta perustuu tarpeeseen liittää instituutiot urbaaniin ympäristöönsä ja kehittää kiireellisesti yhä monipuolisempia urbaaneja konteksteja tukevia laadukkaampia julkisia tiloja, kansalaisten osallistumiseen toimintaan niin yksilöinä kuin kollektiivisesti, sillä se on välttämätöntä toimien ja hallinnon kannalta, ja tietysti roskan käyttämiseen keinona kyseenalaistaa tapamme hyödyntää resursseja, tapamme ajatella, työskennellä ja hahmottaa todellisuutta (Mónica Gutiérrez Herrero ja Manuel Polanco Pérez-Llantada, Basurama).
Basuraman avustuksella tulimme tietoisiksi siitä, minkälaista jätettä ja kuinka paljon museomme tuottaa päivittäin. Keräsimme roskiamme kymmenen kuukauden ajan, ja Basurama teki niistä installaation näyttelyn sisäänkäynnille. Heidän kanssaan kartoitimme myös Brysselin laajaa ja toimivaa, kiertotalousalalla monesti jo ammattimaisesti toimivien ja yhteistyölle avointen ihmisten ja yritysten verkostoa. Yksi näistä kumppaneista on kiertotalouskeskus RecyK:n yhteydessä toimiva Bel Albatros, joka kehittää suurten muovipintojen valmistukseen soveltuvia tuotantotapoja ja joka valmisti näyttelytaulumme. Yhteistyö alan ihmisten kanssa sai meidät ymmärtämään, että kiertotalous on yhtä luova prosessi kuin hallintotoimi, joka voi tuottaa esteettistä aikamme haasteiden mukaista.
Minkälaisia haasteita kohtasimme tuottaessamme näyttelyä, joka on paitsi kiertotalouspohjainen myös laajemminkin ympäristöystävällinen? Museokokoelmiin kuuluvien historiallisten esineiden näytteille asettamiseen liittyy tiettyjä konservointivaatimuksia, joiden vuoksi emme pystyneet käyttämään uudelleen ja kierrättämään kaikkia näyttelyn rakenteiden osia. Joskus uudelleenkäyttö vuokraamalla tulee kalliimmaksi kuin ostaminen. Euroopan unionin museona meillä on yhteistyökumppaneita monissa eri maissa, mikä merkitsee kansainvälistä liikennettä: käynnistimme EU:n laajuisen tarjouskilpailun ja valitsimme espanjalaisen yrityksen suunnittelemaan ja tuottamaan näyttelyn, ja näyttelyssämme on esineitä museoista ja kokoelmista eri puolilta Eurooppaa.
Emme tiedä tarkalleen, kuinka kiertotalouspohjaiseksi Kertakäyttöistä-näyttely lopulta osoittautuu, ennen kuin näyttely puretaan vuoden 2024 alkupuolella. ”Vihreämpien” näyttelyiden tuottamiseen liittyy monenlaisia haasteita, mutta me todellakin lähdimme matkalle, jonka määränpäänä on hyötykäyttö, uudelleensuunnittelu ja uudelleenkäyttö. Yrityksen ja erehdyksen, itsekritiikin ja edistysaskeleiden kautta pääsemme kohti malleja, jotka ovat sosiaalisesti ja ekologisesti entistä oikeudenmukaisempia.
Kansikuva: Michelangelo Pistoletton veistos Venus of Rags -veistoksen yhteydessä
Galleriakuvat: EU, Euroopan parlamentti