Kertakäyttöinen

Kertakäyttöistä-näyttelyssä luodaan historiallinen katsaus jätteeseen Euroopassa. Se jakautuu neljään osioon: Mitä roskaa?Hyötytavarasta hylkytavaraksi (1800–1945), Kertakäyttökulttuurin Eurooppa (1945–), Elämää roskien kanssa tai ilman.

Näyttely

Kertakäyttöistä-verkkoalustalla lähestytään jäteteemaa ylikansallisesta ja monialaisesta näkökulmasta. Alustalle on koottu kymmenen eurooppalaisen museon avustuksella monipuolista audiovisuaalista ja kirjallista aineistoa.

Verkkoalusta

Kertakäyttöistä-hanke aktiviteetteineen on useiden yhteisöjen yhteisten ponnistelujen tulosta. Mukana on ollut jätteiden keruuseen, kierrätykseen ja uudelleenkäyttöön Brysselissä suoraan osallistuvia toimijoita.

Kentän ääni

Valokuva © Tatiana Tumashik

Throwawayn oppimistarjoukseen sisältyy vierailijakeskeistä yleisöä koskeva lähestymistapa, koulutyöpajoja, interaktiivisia tapahtumia ja osallistava tapahtumaohjelma.

Oppiminen

Julkaisussa pääsevät ääneen hankkeen taustavaikuttajat: kuraattorit, museopedagogit, näyttelyn suunnittelijat sekä aidot paikalliset jäte-ekspertit. Tiedemaailman edustajat esittelevät näkemyksiä jätteestä historian, arkeologian, sosiologian, antropologian ja taiteen näkökulmasta.

Kuvasto

Jäte on luonteeltaan muuttuvaa ja yllättävää. Miksi heitämme tavaroita pois? Roska on arvokasta historiallista todistusaineistoa, sillä se kertoo tarinaa yhteiskunnasta ja meistä itsestämme.

Venus of Triяu Khúc Mixed meled plastic scrap, kerää Baptiste Monsaingeon Vietnam, 2017 Baptiste Monsaingeon/Photo 2022, Regular Studio, © EU, Euroopan parlamentti

Arkeologit kaivoivat esiin tämän päällisin puolin tavalliselta näyttävän pullon leireiltä lähellä Kaatuneiden laaksoa Espanjassa. Pullo sisälsi aliravitsemuksen torjuntaan käytettyä Glefina-lääkesiirappia. Sen uskotaan kuuluneen diktaattori Francisco Francon kunniaksi pystytettyä muistomerkkiä rakentaneille työläisille. Pullo kertoo tätä ennen harvoin kerrottua tarinaa raskoista olosuhteista, joita työläiset ja heidän perheenjäsenensä joutuivat kestämään.

Rekonstruoitu pullo Glefina Madrid, Espanja, noin 1950–1960 Patrimonio Nacional, Espanja

1800-luvulla moni sai elantonsa etsimällä roskan seasta arvokkaita raaka-aineita. Lapsetkin keräsivät myytäväksi lumppuja ja muita materiaaleja. Työ oli vaarallista, sillä lumpunkerääjät joutuivat kosketuksiin likaisten esineiden kanssa, joihin liittyi vakavia terveysriskejä. 

Pienrannan peittaja kääntyy harhaa vasten 21 Quai de Bourbonin edessä. Charles Nègre (1820–1880), valokuvaaja (kopio) Pariisi, Ranska, ennen vuotta 1851 Musée d’Orsay, Pariisi, Ranska

1800-luku oli teollisuuskulttuurin murrosaikaa. Esineiden uudelleenkäyttö ja uudelleenjalostus olivat silti arkipäivää. Jopa uloste oli arvokasta raaka-ainetta. Tämä kuivakäymälä kehitettiin vaihtoehdoksi koko ajan yleistyneelle vesivessalle. Siinä ämpärissä oleva uloste peitettiin mullalla tai tuhkalla. Sen tarkoituksena oli säästää vettä, estää jokien saastuminen ja saada ihmisen uloste lannoitekäyttöön.

Moule’s land closet United Kingdom, n. 1875 House of European History, Bryssel, Belgia Photo 2022, Regular Studio, © EU, Euroopan parlamentti

Vuosisadan lopulla kehitettiin uusia tuotantoprosesseja, jätteen määrä kasvoi ja hygienia-aate valtasi alaa. Roskaa alettiin pitää likaisena, ja siitä haluttiin eroon.

Valokuva (jäljennös) Hannover, Saksa, 1906 © Saksan ympäristökeskus: Kokoelma ”Erhard”. Dessau-Roßlau: Ympäristötietoon erikoistunut kirjasto

Roska voi olla vaarallista.

Vuosisadan vaihteessa asenteet jätettä kohtaan muuttuivat. Roskia pidettiin nyt likaisina ja vaarallisina, kun ennen ne olivat olleet hyödyllinen raaka-aine. Yhdyskuntajätehuolto nousi uuteen rooliin 1900-luvulla.

Euroopan kaupungit reagoivat omilla standardoiduilla jäteastioillaan, kuten Baselissa Sveitsissä. Sen keksijä Jakob Ochsner (1858–1926). Standard Swiss bin Basel, Sveitsi, n. 1935–1940 © Historisches Museum Basel, Andreas Niemz

Uusia käyttökohteita pula-aikana

Raaka-aineiden uudelleenkäyttö ja uudelleenjalostus nostivat päätään niukkuuden vallitessa, kuten sota-aikana. Luovuus sai toisinaan epätavallisia muotoja. Tämä kypärä oli kuulunut saksalaissotilaalle toisessa maailmansodassa. Italialaiskylän asukkaat ottivat sen talteen ja hitsasivat siihen kahvan. Kypärästä tuli näin sängynlämmitin, pieni palanen luksusta vaikeina aikoina.

Saksalainen kypärä muutettiin lämpimäksi Ozzano Taro -vuodeksi, Italia, vuoden 1945 jälkeen Museo Ettore Guatelli. Ozzano Taro, Italia Puhelin © Fondazione Museo Ettore Guatelli

Massatuotannon ansiosta tavarat ovat halvempia, helpommin saatavilla ja näin ollen kertakäyttöisempiä. Jätteestä on tullut maailmanlaajuinen ongelma.

Ostospussi, jossa on painettu ”Ostan näin ollen minä olen”, satiirisoi modernin kuluttajaismin Barbara Kruger (s. 1945), taiteilija Kölnischer Kunstverein, Kölnischer Kunstverein, Köln, Saksa, 1990 Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia Photo 2022, Regular Studio, © EU, Euroopan parlamentti

Oletko koskaan pohtinut, miksi tavarat eivät enää ole yhtä kestäviä kuin ennen? Jotkut esineet menevät rikki odotettua nopeammin, koska valmistaja on halunnut niin. Onko suunniteltu vanheneminen totta vai ei? Siitä on keskusteltu jo jonkin aikaa.

Onko suunniteltu habsolescence-messut? Artikkeli: Rotarian Magazine Brooks Stevens (1991–1995) ja Walter Dorwin Teague (1883–1960), teollisuussuunnittelijat Yhdysvallat, 1960 Euroopan historian talo, Bryssel, Belgia Photo 2022, Regular Studio, © EU, Euroopan parlamentti

Muovista on tullut yksi nykypäivän pahimmista ympäristöongelmista. Tähän teokseen on koottu Yorkshiressä sijaitsevan luonnonsuojelualueen rannalta kerättyjä sekalaisia muoviesineitä. Merestä löytynyt roska, jonka joukossa on leluja, sairaalajätettä ja pillejä, on looginen seuraus kertakäyttöisestä elämäntavasta.

JOKAINEN... Snowflake is Different Mandy Barker (s. 1964) Spurn Head, Yhdistynyt kuningaskunta, 2011

Valokuva © Mandy Barker

Euroopassa tuotetun roskan on päädyttävä jonnekin, ja yleensä se päätyy globaaliin etelään. Taiteilija Moffat Takadiwa on koonnut hylättyjen tietokonenäppäimistöjen näppäimistä ja PET-pullojen korkeista Zimbabwen lipun. Teoksessa kritisoidaan kapitalististen talouksien kertakäyttöajattelua.

Aihetunniste Moffat Takadiwa (s. 1983), taiteilija Harare, Zimbabwe, 2020

Valokuva © R. Fanuele

Miten voimme yksilöinä ja yhteiskuntana taistella loputonta jätevuorta vastaan?

Vuoden roska Marc Sauteletissa, joka työskenteli Zero Waste Belgiumissa vuosina 2018–2022 Brysselissä, Belgiassa, Euroopan historian talossa vuonna 2016

Valokuva 2022, Regular Studio, © EU, Euroopan parlamentti

Ennen vanhaan monet tavarat olivat käytössä sukupolvelta toiselle. Niitä piti silloin pystyä korjaamaan. Tavaroita käytettiin viimeiseen saakka, kunnes reiät eivät olleet enää parsittavissa, säröt paikattavissa tai koneet korjattavissa.

Valjaslevy, joka on yhdistetty metalliseen itävaltalaiseen keisarikuntaan (nykyinen Slovakia), 1800-luvun alku © Christa Knott, Volkskundemuseum Wien, Wien, Itävalta

Jätteestä ei pääse eroon niin helposti kuin luulisi. Yksi keino taistella jätevuorta vastaan voisi olla käyttää uudelleen se, mitä meillä jo on. Vanhan pesukoneen rummusta voi tehdä grillin, ja moni muukin esine voi saada uuden elämän, jos vain käytämme luovuuttamme.

Barbecue, valmistettu pesukonerummusta Stanisław Chełstowski, valmistaja Janów Podlaski, Lubelskien maakunta, Puola, 2000-luku The National Ethnographic Museum, Varsova

Jäte kertoo, millaisen jäljen jätämme maapallolle

Käsiteltynäkin roska muokkaa ympäristöämme. Joskus sen vaikutus on pieni, joskus suuri. Tämä radioaktiivisen jätteen kaatopaikka Espanjassa osoittaa, miten paljon huomiota yhteiskunnassa on kiinnitettävä jätteeseen, jos se halutaan käsitellä oikein.

EL Cabrilin matala-aktiivisen radioaktiivisen jätteen loppusijoituspaikka Cécile Massart (s. 1949), valokuvaaja

Yhteensä 52 henkilöä ja kuusi järjestöä Brysselistä ruoti kanssamme jäteteemaa.

Esineiden, ihmisten, paikkojen mosaiikki. Kuva-aineistoa tutkimusvaiheesta, joka toteutettiin vuonna 2021.

Tutustu ihmisiin, jotka pitävät kaupunkimme puhtaana. Nämä julkisten tilojen puhtaanapidon ammattilaiset jakoivat meille tietojaan ja muistojaan jätteestä.

Avain julkiseen roskaastiaan, joka on yksi näyttelyn osanottajien esineistä.

Tapaa ihmisiä, jotka korjaavat tavaroita tai etsivät uusia käyttötarkoituksia esineille, jotka muuten heitettäisiin pois. He ovat vapaaehtoisia tai ammattilaisia, jotka kertovat kokemuksistaan ja auttavat meitä tutustumaan esineisiin ja materiaaleihin toisesta näkökulmasta – tai antavat heille jopa uuden elämän.

Muotokuva Sylvie Colassinista, joka tekee vapaaehtoistyötä korjauskahviloissa Brysselissä ja on yksi osallistujista. 
Valokuva © Tatiana Tumashik

Hae innoitusta naisilta ja miehiltä, jotka rajoittavat tuottamansa jätteen määrää, joskus jopa jätteettömyyteen saakka. He ovat aivan tavallisia ihmisiä, jotka ovat päättäneet antaa oman yksilöllisen panoksensa jätteen vähentämiseksi maailmassa.

Kaikki yhden vuoden roskat lasipurkissa, yksi osallistujien esineistä näyttelyssä.

Tutustu heihin ja heidän tarinaansa tai lue lisää esineistä, joista he halusivat kertoa meille, 

— vaihtuvassa näyttelyssä, jossa esitetään esineitä, lainauksia sekä ääni- ja videotallenteita.

— artikkelissa, jossa on mosaiikki muotokuvista.

— www.throwaway-project.eu julkaistujen esineiden biografioissa ja julkaisussa.

Voit myös tulla tapaamaan osaa heistä Euroopan historian talossa järjestettävissä tapahtumissa.

Yksi asiantuntijoiden, tässä tapauksessa Sophie Melckmansin, kanssa vuonna 2022 tallennetuista videohaastatteluista Brysselissä.

Yli 60 digitoitua esinettä kertoo tarinaansa valokuvin ja tekstein ja kannustaa katsojaa pohtimaan kaikkea ympärillään olevaa. Ovatko esineet kertakäyttöisiä vai uudelleenkäytettäviä? Onko kyse roskasta vai raaka-aineesta? Kävijä voi selata alustalla muun muassa sellaisia aiheita kuin luovuus, arkielämä ja ympäristö.    

Esineiden takana

Tutustu jätteisiin liittyviin paikallisiin olosuhteisiin ja yhteisöihin museoiden lähistöllä tai tiloissa kuvattujen lyhyiden videoiden avulla. Eri puolilta Eurooppaa saatu sisältö tuottaa arvokasta tietoa ja kertoo jätteiden vaikutuksesta lähiympäristöömme. Samalla piirtyy kaleidoskooppinen kuva roskan merkityksestä nykypäivänä.

Audiovisuaaliset tarinat

Pelissä lähdetään liikkeelle roskan määritelmistä – määrittelijöinä oikeat jätehuollon ja jätteiden vähentämisen asiantuntijat – ja haastetaan pelaajia pohtimaan omia uskomuksiaan ja käytäntöjään.

Tietovisa

Verkkoalustalla julkaistaan hankkeen ajan jätteitä käsitteleviä blogipostauksia, kuvareportaaseja, livestriimattuja tapahtumia ja podcasteja.  Tämä tarjoaa tilaisuuden olla vuorovaikutuksessa muiden eurooppalaisten kanssa ja laajentaa omaa käsitystä jätteistä.

Aloitteet

Sisällön luomiseen on osallistunut museoita eri puolilta Eurooppaa ja monen alan asiantuntijoita, jotka ovat tuoneet eri tieteenalojen näkökulmaa aiheen käsittelyyn. Katso, keitä kumppanit ovat ja mistä he tulevat.

Yhteistyökumppanit

Yleisöllä on mahdollisuus mielekkääseen vuorovaikutukseen itse näyttelyssä ja verkkoalustalla. Näyttelyvieraille on tarjolla monipuolista vuorovaikutteista ohjelmaa ja helppokäyttöistä sisältöä, joka vetoaa ihmisten uteliaisuuteen ja tarpeeseen selvittää, millaisessa maailmassa he elävät.

Johdanto

Ohjelmaan sisältyy opastettuja kierroksia, työpajoja koululaisille ja jäteteemaan liittyviä kepeämpiä ja asiapitoisempia tapahtumia. Kävijät Brysselistä ja muualta Euroopasta voivat valita ohjelmatarjonnasta itselleen parhaiten soveltuvat osat. Heille tarjotaan myös tilaisuus kriittiseen ajatteluun ja tiedostavaan toimintaan ja sitä kautta asioiden kyseenalaistamiseen ja viime kädessä yhteiskuntavaikuttamiseen.

Kertakäyttöistä-näyttelyn ohjelma

Jäte kertoo paljon. Jäte on piilossa. Jätettä on kaikkialla! Keitä ovat ne nykypäivän ja entisaikojen eurooppalaiset, jotka uskalsivat ääneen vaatia ihmisiä muuttamaan tapansa ja välttämään tuottamasta jätettä? Mikä sai ihmiset ottamaan jäteongelman yleiseksi puheenaiheeksi? Tässä työpajassa koululaiset tutkivat ja pohtivat eurooppalaisten suhtautumista roskaan ja siinä tapahtuneita suuria muutoksia aina teollisesta vallankumouksesta nykypäivään.

Työpaja koululaisille

Mikä pelastaa meidät jätekriisiltä? Uraauurtavat tieteelliset ratkaisut, lainsäädäntö, kulutusvastaiset ruohonjuuritason liikkeet vai yksilöaktivismi netissä? Vai kaikki nämä yhdessä? Mitä mieltä sinä olet? Näyttelyn lopussa kävijöitä pyydetään kertomaan mielipiteensä tämän jätehierarkian pohjalta: Käytä uudelleen, korjaa, kierrätä ja vähennä.

Jätehierarkiasta vuorovaikutteisesti