Vallankumouksellinen 1900-luku Euroopan historian talossa Brysselissä: Narratiivi – Tausta – Objektit

Tässä asiakirjassa, joka on vuoden 1848/49 moderniutta käsittelevän kirjan viimeinen luku, esitellään Euroopan historian talon pysyvässä näyttelyssä 1800-luvun eurooppalaisia vallankumouksia käsittelevä osa. Siinä hahmotellaan jaoston pääaiheita ja keskeisiä tavoitteita sekä sen dramaturgista rakennetta ja sen perustana olevia kansallisia narratiiveja. Erityistä huomiota kiinnitetään tieteelliseen tutkimukseen, didaktiseen lähestymistapaan ja esittelystrategioihin, joita käytetään sellaisten eurooppalaisten vallankumousten esittämiseen, jotka eroavat toisistaan lähtökohdiltaan, tavoitteiltaan ja tuloksiltaan mutta joilla on myös merkittäviä yhtäläisyyksiä. Näyttelyssä käsitellyissä vallankumouksissa keskityttiin pääasiassa kansallisen itsenäisyyden kamppailuun, yhtenäisten kansallisvaltioiden muodostamiseen, kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien tavoitteluun, liberaalien perustuslaillisten ja oikeudellisten järjestelmien luomiseen sekä sosiaalisten olojen parantamiseen. Tämän osion ohjaavana käsitteenä on ”poliittinen muutos”, joka koskee sekä yksittäisiä vallankumouksia, jotka ymmärretään ylikansallisiksi tapahtumiksi, että koko 1800-lukua, joka nähdään poliittisen muutoksen aikana, jolloin Euroopasta tuli moderni.

Saatavilla ostettavaksi.

Akateeminen viite

Perikles Christodoulou, ”Das revolutionäre 19. Jahrhundert im Haus der Europäischen Geschichte in Brüssel: Narrativ, Kontext, Objekte”, teoksessa A. Bartuschka – B. Bublies-Godau – E. Thalhofer – K. Wolff – D. Linnemann (toim.), Die Modernität von 1848/49. Ambivalente Aufbrüche und neue Zugänge zur Revolution, Vormärz-Studien XLVIII (Bielefeld 2025), s. 429–442.